Etusivulle
Kevätkokous pidetään Lapinlahden sairaalan suuressa luentosalissa
torstaina 6.4.2000 klo 18.00.
Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
Kokouksen jälkeen klo 18.30 kaikille avoin yleisötilaisuus Tuntematon potilas eilen, tänään ja huomenna.
Aiheesta puhuvat kirjailija Inkeri Kilpinen
tietokirjailija Sirkka Liisa Tuovinen
ja psykiatri Markku Kaipainen
Kesäretki tehdään Mustasaareen unikeonpäivänä 27.7.2000. Mukava merimatka mennen tullen, perillä kahvit, leppoisaa saariohjelmaa ja maittava lounas.
Lähtö Taivallahden laiturista klo 09.00, paluu klo 13.50.
Hinta 40mk/hlö.
Ilmoittaudu 21.7.2000 mennessä Lapinlahden keskukseen p. 09 471811. Järjestäjinä Pro Lapinlahti ja Mustasaari.
Sadonkorjuujuhla 29.8.2000Lapinlahden sairaalan alue on Helsingin keskustan tuntumassa harvinaisella tavalla jäänyt huomattavilta osiltaan luonnontilaan, joten se on toiminut poikkeuksellisena kasvireservaattina näihin aikoihin saakka.
Kasvilajisto on alunperinkin ollut varsin rikas, mutta aikanaan ylilääkärinä ollut professori Saelan on lajivalikoimaa tuntuvasti kasvattanut; myös sairaalan puutarhurit ovat puutarhaa rikastuttaneet. Aikaisemmissa kasviluetteloissa on ollut satoja lajeja, joissa luonnonkasvien osuus on kuitenkin vähäinen: lähinnä niissä on kuvattu puutarhan ja puiston viljakasveja. Tietenkään täydellistä luetteloa tuskin olisi mahdollista laatiakaan.
Saasteiden, puistonhoidon ja rakentamisen myötä lukuisat luonnonkasvit ovat hävinneet ja lajivalikoima on tuntuvasti jopa viime 10 vuoden aikana köyhtynyt. Toisaalta mullan tuonti ja maansiirto ovat tarjonneet oivan maaperän uusille tulokkaille ja puutarhakarkulaisille sekä muille satunnaiskasveille - lopulta onkin vaikea tietää, mitkä lajit Lapinlahden alueella ovat luontaisiksi ja alkuperäisiksi katsottavia. Normaalin uusmaalaisen merenrantaluonnon kasvien lisäksi alueella on melkoisia harvinaisuuksia ja muilla kasvupaikoilla uhanalaisia lajeja.
Haluan seuraavassa kuvata hahmotelman luonteisesti Lapinlahden luontoreservaattia.
Keväällä ennen nurmien leikkausta kerkeää laajoille alueille nousemaan harvinainen kevättaskuruoho - lienee joskus myöhemmin alueelle tuotu. Siellä täällä nurmen hoidolta suojassa sinnittelee aiemmin aleella kukoistanut nurmilaukka. Jäljellä on vain ruohoista tuskin erottuvia lehtiä; marginaaliset olot eivät enää salli kukkimista. Lajin tarina on ilman rauhoitusta pian lopussa. Keltavuokko ei ole ollut niinkään onnekas, ilmeisesti se on parin viime vuoden aikana nurmikonhoidon vuoksi menehtynyt. Samoin on käynyt aiemmin niin rikkaille Lapinlahden luonnonniityille, joiden lajisto on suureksi osaksi hävinnyt: ketoneilikka, keltamatara ja kissankello eivät enää ole kesällä tuomassa väriään ja tuoksuaan.
Kallioilla viihtyvät kuitenkin merenrannan tyypilliset kukka-asetelmat: ruoholaukka, keto-orvokki, merisaunio, katkera- ja isomaksaruoho. Eräälle alueelle on ilmeisesti tuontitavarana sitkeästi pureutunut Suomessa vain lounaassa tavattava valkomaksaruoho. Se antaa kasvupaikalleen erikoisen punaruskean värin. Vaikeapääsyisillä alueilla viihtyvät kaikki Suomen kielolajit: lehmänkielo, kalliokielo ja lehtokielo, joista viimeksi mainittu on melkoinen harvinaisuus. Aivan rantaviivaan on päässyt juurtumaan komea sinilehtinen ja keltakukkainen morsinko, se kuuluu merenrannan harvoin nähtäviin ja komeimpiin ilmestyksiin. Joissakin syrjäisissä paikoissa saasteita pelkäämätön pääsee vielä villivadelman ja ahomansikan makuun.
Kaartin hautausmaan läheisyyteen on villiintynyt vaahteralehto, "Sherwood" - siellä luonto on rikkaimmillaan. Samalla suunnalla viihtyvät myös puistotammien jälkeläiset. Ne voivat varsin hyvin verrattuna istutettuihin muistopuihin.
Puutarhan suunnalla on myllätty maata kovasti. Siellä rehottavat viljelyjäänteinä ja karkulaisina jättibalsami ja raunioyrttilajit; hautausmaalta alueelle on karannut muuten rannikkoalueita välttelevä komea kotkansiipisaniainen. Ilmeisesti tuontimullan mukana on tullut runsas luontainen rikkakasvisto; joitakin harvinaisia lajeja on päässyt päivänvaloon paljastuneista historiallisista siemenvarastoista - ehkä kymmenien, jopa satojenkin vuosien takaa.
Nurmen hoitoa suunnittelemalla voitaisiin pelastaa ja elvyttää huomattava osa Lapinlahden kasviparatiisista. Kuitenkin uusi ongelma ovat alueelle suunnitellut rakennushankkeet, jotka uhkaavat haudata alleen suuren osan kasvupaikoista. Nyt on yhdestoista hetki toimia, jotta Lapinlahden ympäristön varsin arvokas luonto jäisi jälkipolville ihailtavaksi - se on poikkeuksellinen saareke keskellä kaupungin meluisaa kivierämaata ja yksitotista puistoluontoa.
Markku KaipainenArtikkeli on ilmestynyt Lapinlahti-lehden erikoisnumerossa 1/91
Lapinlahti -Lappviken ry:n tekemä Lapinlahden sairaalaa ympäröivän puiston suojeluesitys
Helsingin yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 9.12.1992) Lapinlahden sairaala-alue on varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi (P). Se on myös merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä turmella.
Uudenmaan lääninhallituksen 3.9.1993 antamalla päätöksellä, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 26.4.1994, Lapinlahden sairaala-alueen vanhat rakennukset on suojeltu rakennusuojalain 1 ja 2 ß:n perusteella. Suojelupäätöksessä myös puistoalue todettiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi, mutta sen määräämistä rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi ei pidetty tarkoituksenmukaisena, kun otetaan huomioon alueelle kaavassa mahdollisesti suunniteltava, rakennusten ja puistoalueen kulttuurihistoriallisen arvon kannalta sovelias rakentaminen. Päätöksen mukaan puistoalueen suojelukysymykset tulee ottaa huomioon valmisteltavassa asemakaavassa.
Kaupunginhallituksen 20.11.1992 lääninhallitukselle lähettämässä selvityksessä todettiin, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hakemuksesta alueen asemakaavatyön pohjaksi oli kaupunkisuunnitteluviraston, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja museoviraston edustajien kanssa yhteistyössä laadittu luonnossuunnitelma. Tässä luonnossuunnitelmassa oli esitetty sairaalarakennuksen laajentamismahdollisuudet, palvelusuhdeasuntojen rakentamismahdollisuudet sekä alueen läpi Ruoholahdesta pohjoiseen johtava virkistysyhteys. Työn lähtökohtana oli sairaalarakennus, siihen liittyvä puisto ja niiden rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo. Lisäksi todettiin, että asemakaavaan sisällytetään suojelumääräyksiä ja asemakaavaehdotus voidaan laatia vasta sitten, kun alueen rakentamisen rajauksen kannalta tärkeästä Länsiväylän linjauksen sijainnista on päätetty. Sittemmin Helsingin yliopistollinen keskussairaala veti hakemuksensa pois, koska palvelusuhdeasunnot rakennettiin toisaalle Ruoholahteen. Sisällöllisesti edellä mainituista lähtökohdista on pidetty johdonmukaisesti kiinni alueen asemakaavoituksen valmistelutyössä. Länsiväylän sijainnin ratkeamisen myötä Lapinlahden eteläpuoleiselle, Lepakon alueelle on jo laadittu 21.5.1999 vahvistettu asemakaava nro 10590.
Lapinlahden alueella ei ole asemakaavaa. Alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten 31.8.2000 saakka. Asemakaavaehdotus on tarkoitus laatia vuoden 2000 aikana. Tällöin voidaan ottaa kantaa rakennusten käyttötarkoitukseen, mahdollisen tulevan käytön tarvitsemaan lisärakentamiseen sekä puistoalueeseen. Tällä hetkellä Lapinlahden sairaalan tilojen tulevasta käytöstä ei ole tietoa. Rakennukset ovat sairaalakäytössä joka tapauksessa ainakin vuoden 2003 loppuun saakka.
Asemakaavoituksen pohjaksi on lokakuussa 1999 käynnistetty yhteistyö Museoviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston edustajien kanssa. Alustavissa neuvotteluissa sovittiin, että laadittavaa asemakaavaa varten kiinteistövirasto inventoi Lapinlahden sairaalan rakennukset ja niiden kunnon ja että kaupunkisuunnitteluvirasto kartoittaa puistoalueen kasvillisuuden, sen kunnon ja puiston historian yhdessä rakennusviraston viherosaston kanssa kulttuurihistoriallisen arvottamisen pohjaksi. Asemakaavan suojelumääräysten sisältö on tarkoitus valmistella yhteiatyössä Museoviraston kanssa.
Kaupunginhallituksen mielestä puistoalueen suojelukysymykset tulee punnita asemakaavatyön yhteydessä, koska Lapinlahden sairaalan rakennusten käyttötarkoitusta, sen mahdollista uuden käytön vaatimaa lisärakentamistarvetta sekä puistoalueen suojelua on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.
Kaupunginvaltuusto on 8.12.1999 päättänyt oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Helsingin yliopistolliselta keskussairaalalta Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset. Perustelujen mukaan Lapinlahden alueen uutta käyttöä harkittaessa tullaan rakennusten ja puistoalueen arvokas museaalinen kokonaisuus sen luonnetta muuttamatta säilyttämään. Riippumatta siitä, mitä toimintoja rakennuksiin sijoitetaan, tulisi puistoalue avata kaikille yleiseksi virkistysalueeksi.
Edellä olevaan viitaten puistoalue tulee suojella asemakaavalla.
Museoviraston kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle 10.12.1999 - tiedoksianto Pro Lapinlahdelle
Lausunto Lapinlahden sairaalaa ympäröivän puiston rakennussuojeluesityksestä
Museovirasto on käsitellyt Helsingin kaupungin 20. kaupunginosassa Töölönvesitilalla RN:o 5:2 sijaitsevan Lapinlahden sairaalaan liittyvän puistolaueen rakennussuojeluesityksen ja toteaa, että Pro Lapinlahti-Lappviken ry:n esitys suojella kyseinen puisto rakennussuojalain nojalla on perusteltu ja vastaa Museoviraston kantaa asiassa.
Helsingin kaupungin omistama Lapinlahden historiallinen puisto on olennainen osa valtakunnallisesti arvokasta sairaalaympäristöä. Sairaalan aluetta, luonnontilaista Lapinniemeä alettiin kaunistaa istutuksin heti sen toiminnan alkaessa 1841. Luonnonmaiseman, hoidetun puiston, hyötypuutarhan ja kukkatarhojen muodostama kokonaisuus on alusta alkaen koettu osaksi potilaiden hyvinvointia ja tervehtymistä. Puisto on tarjonnut mahdollisuudet sekä mielekkääseen työskentelyyn että lepoon kauniissa ympäristössä. Potilaat ovat voineet uida sairaalan rannoilla tai keilailla puistossa olleella keilaradalla. Puiston kukoistuskaudella siellä sijaitsi myös hieno muotopuutarha ja arboretum, jotka myös botanistina tunnettu professori, ylilääkäri Anders Saelan perusti 1860-luvulla.
Puiston alue on nykyisin noin puolet entisestä. Monipuolinen ja harvinainen kasvusto kukoistaa yhä, joskin alkaa kaivata määrätietoisia hoitotoimia. Maastossa on myös purettujen rakennusten perustuksia ja katkelma Krimin sodan aikaista, niemen eteläosassa sijainneelle patterille johtavaa tykkitietä.
Lapinlahden puisto liittyy saumattomasti maisemakokonaisuuteen, jonka muodostavat läheiset historialliset hautausmaa-alueet ja Hietaniemen ranta-alue. Lapinlahden siaraalan alue on yksi Helsingin tärkeistä historiallisista puistoista. Sen arvoa korostaa myös luonnontilainen ranta-alue, jotka ovat hävinneet Helsingin niemeltä jo lähes olemattomiin.
Museovirasto on aiemmin Lapinlahden sairaalarakennusten ja alueen suojelua koskevassa lausunnossaan esittänyt myös puiston suojelua rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan lääninhallituksen suojelupäätöksessä puiston suojeluesitys hylättiin keskeneräiseen kaavoitustilanteeseen vedoten. Ympäristöministeriö totesi 26.4.1994 suojelupäätöstä vahvistaessaan, että "rakennuksiin liittyvän puistoalueen suojelua koskevat näkökohdat on mahdollista ottaa huomioon laadittavana olevassa asemakaavassa rakennuslain nojalla annettavilla suojelumääräyksillä".
Asemakaavan laatiminen on vasta nyt tullut vireille. Rakennuksia koskevan suojelupäätöksen jälkeen Ruoholahden alue on olennaisesti muuttunut. Nokian uudisrakennus pysäköintialueineen ja kulkuteineen muodostaa rakentamisen äärimmäisen mahdollisen rajan Lapinlahden ja hautausmaiden suuntaan; alueen maisema ja kulttuurihistorialliset arvot eivät kestä lisärakentamista. Kaupungin puistoaluetta koskevat ratkaisut on kuitenkin tekemättä. äskettäinen koirapuiston aitaaminen hautausmaan sivulle kertoo piittaamattomuudesta ympäristön kulttuuriarvoista. Lapinlahden puiston alue on yhä tarkoituksenmukainen suojelukokonaisuus, mutta supistunut niin paljon, että enempi kajoaminen puistoon on saatava loppumaan. Vuosikymmenen alussa esiintyneet sairaalan täydennysrakentamiskaavailut puistoon ovat poissa laskuista rakennusten omistussuhteiden muuttuessa.
Museovirasto on huolestuneena seurannut Lapinlahden sairaalan tulevaisuuudesta käytyä keskustelua ja kirjeellään 19.8.1999 vedonnut Helsingin Yliopistolliseen Keskussairaalaliittoon sairaalatoiminnan jatkamiseksi Lapinlahdessa. Yhtäjaksoisesti lähes 160 vuotta jatkunut alkuperäistoiminta on taannut alueen ainutlaatuisuuden säilymisen ja se on ollut omiaan varjelemaan myös rakennusten säilymisen historiallisessa asussaan. Tavallista vähäisempää teknologiaa vaativa psykiatrinen hoito on ollut myös rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja epäsuorasti suojaava tekijä. Museovirasto toivoo, että Lapinlahden kansallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkä sairaalaperinne HYKS:in päätöksistä riippumatta voisi jatkua edelleen.
Museovirasto katsoo, että vain rakennussuojalakiin perustuva suojelupäätös voi varmistaa Lapinlahden puiston kunnollisen säilymisen. Puisto liittyy kiinteästi valtakunnallisesti merkittävään, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaseen sairaalaan erityisiä ympäristöarvoja omaavana alueena, jonka suojelu voidaan toteuttaa rakennussuojelulain 2 ß:n 2 mom:n perusteella. Museovirasto puoltaa siten suojeluesitystä.
Museovirasto esittää puistolle seuraavat suojelumääräykset.
1. Rakennuksia ympäröivää puistoaluetta tulee käyttää ja kehittää siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.
2. Puistoa hoidettaessa on huolehdittava siitä, että alueen rakenne ja kasvillisuus säilyvät ja hoitotoimet vahvistavat alueen historiallista ominasluonnetta.
3. Alueelle sallitaan vain suojeltujen rakennusten ja puiston suojelua ja käyttöä tukevaa vähäistä rakentamista. Toimenpiteisiin on saatava Museoviraston hyväksyntä.
4. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niihin vähäisiä poikkeuksia.
Mielenilmaus Lapinlahden sairaalan säilyttämisen puolesta
Yhteystiedot: Karin Pennanen 050-5327845
Kunnianosoitus 160-vuotiaalle Lapinlahden sairaalalle
Lapinlahden sairaalan puisto oli kukoistavimmillaan Thiodolf Saelanin toimiessa sairaalan ylilääkärinä 1868-1904. Puutarha toi olennaisen lisän sairaalan ruokahuoltoon ja sen hoito on toiminut vuosien saatossa tärkeänä terapiamuotona. Sairaala perustettiin aatteellisena murroskautena jolloin maassamme herättiin ajattelemaan mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksia.
Kysymys hoitoympäristön merkityksestä on yhä ajankohtainen - viime vuosikymmenien aikana mm. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että rauhallisella puisto- tai luonnonympäristöllä on myönteinen vaikutus potilaiden parantumiseen.
Tervetuloa viettämään syyspäivää Lapinlahden sairaalan puistoon. Ohjelmassa: kukkasipulien istutusta, musiikkia ja kuumaa juotavaa.
Ensi vuonna 160 vuotta täyttävää Lapinlahden sairaalaa ympäröi keväällä kukkameri.
PS. Radio YLEN Ykkönen lähettää lauantaina 28.10.2000 klo 16.05 ohjelman Lapinlahtipassio, joka kertoo Lapinlahden sairaalan syksystä ja hyvinvointivaltion kuolemasta.
Pron neljästoista vuosi on sujunut suotuisasti Lapinlahden sairaalan 160- vuotisjuhlan merkeissä. Lapinlahtipäivänä 8.8. maineikas sairaalamme antoi Pro Lapinlahdelle kiitokset luovuttamalla Lapinlahti- mitallit Pron edustajille Kaisa Määtälle ja Jussi Lehtoselle. Juhlapuheissa viitattiin myös avoimesti kysymykseen sairaalan säilymisestä Lapinlahdessa ja toivotettiin sille menestystä.
Keväisen kukkaloiston aikaan lehdet julkaisivat kauniita kuvia sairaalasta ja myönteisiä kirjoituksia siitä, miten protesti voi kehittyä kukkivaksi iloksi kaupunkilaisille. Yksi tällainen kuva ja uutinen Huvudstadsbladetissa puhutteli erästä lukijaa niin paljon, että hän otti yhteyttä Pro Lapinlahteen tarkoituksenaan antaa huomattavan summan rahaa Pron tämänhetkiseen toimintaan. Näillä varoilla Pro halusi mm teettää Kyseisestä HBL:n kukkaiskuvasta A3- kokoisen julisteen sairaalan 160- vuotisjuhlan kunniaksi. Valokuvaaja Niklas Tallqvist suostui ystävällisesti yhteistyöhön kanssamme ja nyt on julistetta saatavissa sekä suomen- että ruotisinkielisellä tekstillä:
Lapinlahden sairaala - 160 vuotta toivoa ja lohtua
Lappvikens Sjukhus - 160 är av hopp och tröst
Julisteen hinta on 15 mk ja sitä saa ostaa Lapinlahden sairaalan neuvonnasta ja Pron tilaisuuksista.
Julisteen lisäksi neuvonnassa on myös uusia kauniita kortteja, joissa sairaalaa vartioivat muhkeat tulipunaiset tulppaanit. Kuvan on ottanut sairaalan oma valokuvaaja Mikko Jaakkola ja kortin hinta on 5 mk.
Keskellä epävakaista säätä 5.9. oli Pron sadonkorjuujuhla ja se oli kaikkinensa onnistunut tapahtuma. Tänä vuonna saimme kuulla myös Kletzmer- musiikkia, jota soitti meille haitarilla Johanna Logren ja ilta huipentui Nälkäteatterin esittämään Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmään . Yleisölle kerrottiin myös suuruutinen, jonka toivotaan Pron jäsenten ja ystävien välityksellä leviävän mahdollisimman laajalle. Aikaisemminkin hyväntekeväisyyskonsertteja järjestänyt Olli Himberg järjestää nyt
Hyvän mielen konsertin
nuorten mielenterveyden tukemiseksi ja Lapinlahden sairaalan säilyttämiseksi psykiatrisessa käytössä
Helsingin Jäähallissa ke 14.11. klo 19 - 22
Sisäänpääsy on yleisölle vapaa, mutta perustuu ennalta hankittuun ilmaiseen lippuun. Lippuja on saatavilla Lapinlahden sairaalan neuvonnasta lokakuun puolivälin jälkeen. Luvassa on maan eturivin taiteilijoitten tähdittämä upea ilta . He haluavat täten ilmaista tukensa meille niin tärkeälle asialle. MTV3 esittää konsertin uudenvuodenyönä klo 23.30 - 01.00. (esiintyjäkaartista mainittakoon mm juontajat Jorma Uotinen ja Tanja Karpela, Kirka, Nylon Beat, Tiktak, Anna Eriksson, Ossi Runne-orkesteri, YL ja Jubilate- kuorot, ballerina Nina Hyvärinen, tenori Jyrki Niskanen, Hillel Tokazier, Aira Samulin tanssijoineen,Dimitri, Mikko Alatalo jne jne)
Ennen suurkonserttia on vielä:
Istutamme Lapinlahden sairaalan puistoon 50000 kukkasipulia alueen viihtyisyyden lisäämiseksi sunnuntaina 28.10. klo 13-18 Tervetuloa talkoisiin! Pankaa kutsu kiertämään!
Pro Lapinlahti- Lappviken ry:n syyskokous on 22.11.2001 klo 18.00 Lapinlahden sairaalan isossa luentosalissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat, jonka jälkeen klo 18.30 arvokeskustelu aiheesta Nuorisopsykiatria ja Lapinlahden tulevaisuus Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiin ! Seuratkaa myös Helsingin sanomien Minne mennä- palstoja.
Ps. Sitä henkilöä, joka jätti Lapinlahden sairaalan neuvontaan upean dia-sarjan, pyydetään ilmoittautumaan sihteerille.
Syysterveisin 28.9.2001
Kaisa Välttilä
09-1352179
Katja LiuksialaPron viidestoista toimintavuosi alkoi vaihteeksi hiljaiselon vallitessa. Kaupunkilaisia ovat viime aikoina puhuttaneet Makasiinit, Makkaratalo ja Kadonneet korttelit. Lapinlahden sairaalan kohtalon ratkaisu näytti liukuneen taas epämääräiseen tulevaisuuteen, kunnes tuli hälyttävä tieto: Hesperian sairaalan peruskorjaussuunnitelma on tulossa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 13.2.02. Kustannusarvio on saatujen tietojen mukaan 151mmk, siis samaa luokkaa kuin kunnolliset uudisrakennukset olisivat. Tämä merkitsee sitä, että paine toimintojen siirtämiseen Lapinlahdesta Hesperiaan on ilmeinen. HUS ei ole tehnyt päätöstä Lapinlahden tulevasta käytöstä. Pron hallituksen jäsenet ovat siis jälleen aktivoituneet ja ottaneet yhteyttä päättäjiin. Hesperian peruskorjauspäätöksen kytkös Lapinlahden sairaalan tyhjentämiseen on nyt nähtävä selvästi! Seurataan kaikki tarkasti, mitä Hesperia-Lapinlahti-akselilla tapahtuu!
Viime syksy oli Prolle vilkasta toiminnan ja näytön aikaa. Viimeinen arvokeskustelu "Nuorisopsykiatria ja Lapinlahden tulevaisuus" käytiin syyskokouksen yhteydessä TV-kameroiden taltioidessa sen Pron historiaan. Lokakuun lopussa istutettiin Lapinlahden sairaalan puistoon jälleen kukkasipuleita Arvo Juutilaisen johdolla. Tällä kertaa lahjoitti Anttila Oy 50 000 sipulia ja nopeasti järjestetyt talkoot onnistuivat erinomaisesti. Juutilainen aikoo jatkaa istutusperinnettä, kunnes koko puisto on varustettu kukkivilla aikapommeilla!
Hyvän Mielen Päivän Konsertti 14.11.01 keräsi 7000-8000 henkeä Jäähalliin. Monipuolisen musiikkiohjelman lisäksi siellä oli esillä myös Lapinlahden säilyttämisen asia, ja Pro Lapinlahti sai heijastaa kuvia Muurista ja Kylvöstä ja Kukkaloistosta laajakankaalle yleisön eteen. Vuoden lopulla piti Jorma Uotinen vielä tunnelmallisen chanson-illan yhdessä pianisti ja lauluntekijä Jari Hakkaraisen kanssa Lapinlahden sairaalassa. Tämä tilaisuus Ò samoin kuin Aleksis Kiven päivän Nälkäteatterin esitys Leo ja Liina pidettiin sen osaston tiloissa, jolla Kivi aikoinaan oli potilaana. Molemmat kulttuuritilaisuudet saivat osakseen runsaasti kiitosta sekä talosta että talon ulkopuolelta.
Kulttuuri on alkanut yhä enemmän antaa leimaa Pron toiminnalle ja Lapinlahden sairaalan maineelle. Syksyllä on galleriakäytävällä ollut useita taidenäyttelyitä ja vuoden lopulla oli sisäpihalla Sirpa Jokisen ja Otto Santalan projisointi-installaatio, lähes kahdeksan metrin korkuinen, tasapainoa etsivän tanssijattaren hahmo, joka heijastettiin siipirakennuksen julkisivuun. Seuraavaksi Pro Lapinlahti järjestää yhdessä Lapinlahden sairaalan ja Potilaskirjaston kanssa kulttuuritilaisuuden Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä:
Kuulemme Kiven, Kivikk'ahon, Vuorelan, Valan ja Leinon runoja näyttelijä, lausuja MAIJA-LIISA STRÖMin esittämänä sekä barokkimusiikkia Pron omien psykiatrimuusikoiden soittamana Vapaa pääsy! Olet sydämellisesti tervetullut!
pidetään Lapinlahden sairaalan suuressa luentosalissa torstaina 18.4. 2002 klo 18 käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
Jäsenmaksumme on 5 euroa/v, uusilla jäsenillä liittymismaksu 2 euroa. Tilinumeromme on: Sampo 800012-79016290. Tilillepanokortti tulee seuraavassa kirjeessä.
LINTURETKI Lapinlahden mailla ma 6.5. klo 6-7. Kiikarit mukaan! Tavataan kaivolla.
KYLVöTALKOOT puutarhalla la 18.5.klo 11 alkaen. Tavataan kaivolla. Cafe Lenita tallikahvilana avautuu klo 13, jolloin yleisölläkin on mahdollisuus kahvitteluun ja syksyn kukkasipulitalkoiden tulosten ihasteluun puiston yläosassa.
Siis kauneutta on.Nykytilanne taistelussa sairaalan säilyttämiseksi psykiatrisena sairaalana:
HUS on luopunut Koivula-rakennuksesta. Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta
on tehnyt sopimuksen Y-Säätiön kanssa, joka korjaa Koivulan
vuoden 2003 loppuun mennessä ja vuokraa sen 40-50 vuodeksi. Käyttötarkoitus
tulee olemaan sopusoinnussa sairaalan käytön kanssa: säätiö
laittanee asuntoja nuorille kuntoutujille ja kaupunginsosiaalivirasto
voi ostaa palveluja säätiöltä. HUS:n jatkoselvitysryhmässä,
jonka puheenjohtaja on Taito Pekkarinen (myös kaupunginvaltuutettu),
lienee suuri yksimielisyys siitä, että sairaala tulee nuorisopsykiatriseen
käyttöön. Odotettavissa on, että asia on toukokuussa
esillä HUS:n hallituksessa, mutta päätöksiä tehtäneen
vasta syksyllä. Kaupungilla on oma työryhmänsä käsittelemässä
lasten-nuorten-aikuisten psykiatrisen hoidon järjestelyä eikä
se ole saanut aikaan kannanottoa puoleen eikä toiseen.
Sairaalan ympäristöalueen suojelu on poliittisesti hankala päätös,
jota viranomaiset eivät halua tehdä. Ympäristökeskus
odottaa Helsingin kaavoituspäätöstä ennen Pro Lapinlahden
hakeman suojelupäätöksen tekoa. Päätöksen
hakemukseen olisi pitänyt tulla vuoden sisällä, aikaa on
kulunut yli kaksi vuotta, joten lakia on rikottu.
Pro Lapinlahti ottaa yhteyttä ympäristökeskukseen suojeluasiassa, sillä uutta on nyt puiston kasviston inventaariotieto ja se, että tänä päivänä ei suojella enää pelkkää rakennusta, vaan ympäristö kuuluu mukaan. Jos puisto avattaisiin yleiseen käyttöön, se ei tule kestämään, mutta esimerkiksi auki pitäminen yleisölle yhtenä päivänä viikossa ei kuluttaisi puistoa liikaa. Näin se sopii sairaalaan kuuluvaksi suljetuksi puistoksi.
Kevät on saapunut kohinalla ja Lapinlahden puisto kaunistuu ennätysvauhtia.
Pro Lapinlahti on suunnitellut kylvötalkoopäiväksi jälleen
kansalaistapahtuman: MIELENILMAUS III, POLKU.
Sen tarkoitus on tuoda esiin luonto, kulttuuri ja historia Lapinlahdessa
(Liite)
Jäsenmaksuja on jo tullut jonkin verran, mutta luvattu tilillepanokortti tulee silti tässä kaikille. Tilinumeromme on Sampo 800012-79016290.
Syksy on tullut ja Lapinlahden kohtalo on edelleen epävakaissa kantimissa. Kuten tiedämme, HUS on kriisissä ja yrittää tehdä vähennyksiä. Ehdotus Lapinlahden sairaalan ruotsinkielisen osaston sulkemisesta herätti hiljattain suuren huomion ja Lapinlahdessa pidettiin kansalaiskokous, jossa oli paikalla monia nimekkäitä vaikuttajia. Ei ole säästöä eikä viisasta, että psykiatrian klinikkaa nakerretaan yhtään pienemmäksi! Myös hoitoon olennaisesti kuuluva potilaskirjasto on taas vaaravyöhykkeessä säästöjen takia.
Prolaiset osallistuivat "Lapinlahden Sairaalaa tarvitaan - Vi behöver Lappvikens Sjukhus" -banderollin kera mielenosoitukseen, joka järjestettiin Senaatintorilla 13.9.02 terveydenhuollon säästöjen johdosta. Hallituksemme jäsen Karin Pennanen käytti Tuomiokirkon rappusilla napakan Pro Lapinlahden puheenvuoron ja painotti siinä arvoja, jotka ovat päättäjiltä päässeet unohtumaan. Terveyspolitiikka on nyt vihdoin päässyt Helsingin budjettineuvottelujen ykkösaiheeksi ja eduskunnassa on esitetty lisärahaa terveysbudjettiin.
Pro Lapinlahti on päättänyt ottaa taas yhteyttä politiikkoihin ja järjestää marras- joulukuussa keskustelutilaisuuden Lapinlahden säilyttämisestä psykiatrisena sairaalana. Arvokeskustelun aiheeksi sopisi vaikkapa Mihin arvokkaita rantatontteja hankitaan? - Myös Stadin rannat ry on kiinnostunut aiheesta ja halukas yhteistyöhön kanssamme. Pron hallitus pitää erittäin tärkeänä olla yhteydessä eteläisten kaupunginosien asioista kiinnostuneisiin.
Uudenmaan ympäristökeskukselta ei ole vieläkään saatu päätöstä Pron hakemukseen Lapinlahden puiston suojelusta. Seuraamme asiaa tarkasti ja pyrimme kaikin tavoin pitämään esillä sitä, että myös Lapinlahden sairaalan ympäristöalueet on saatava suojelun piiriin.
Arvo Juutilainen on yrittänyt saada jälleen kukkasipuleita istutettavaksi Lapinlahden puistoon, mutta tänä vuonna sipulien lahjoittajatahot ovat olleet kummallisen pidättyväisiä. Hautausmaalta ollaan kuitenkin saamassa kuorma kesällisiä verenpisaroita, jotka Arvo laittaa talvehtimaan maakellariin ensi kesää varten. Tavalla tai toisella kukkaisvallankumouksemme siis jatkuu...
Tänä vuonna tapaamme erityisesti suomalaisen kirjallisuuden päivän sekä
maailman mielenterveyspäivän merkeissä. Tahdomme pitää esillä myös Lapinlahden
sairaalan potilaskirjaston suurta merkitystä kokonaishoidolle.
Puheenjohtajamme käyttää aluksi puheenvuoron, minkä jälkeen näemme ja
kuulemme teatteriopiskelijoiden esittämiä kohtauksia ja lauluja Tuomas
Timosen näytelmästä "Minun poikanitarina". - Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
Pro Lapinlahti - Lappviken ry:n syyskokous pidetään Lapinlahden sairaalan suuressa luentosalissa torstaina 7.11.2002 klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
Kansallisteatterissa esitetään nyt Aleksis Kiven näytelmää Nummisuutarit. Pääosaa siinä esittää Pron hallituksen jäsen Jussi Lehtonen. Lähetimme Jussille ensi-iltaan valkoisen ruusukimpun sitkeiden katajien kera ja tervehdimme häntä Nummisuutareista peräisin olevilla sanoilla, jotka hyvin sopivat tähän Pro-taisteluumme. Siis kaikille meillekin:
Lapinlahden sairaalan kohtalon kysymys alkaa nyt toden teolla kuumeta! Päättävät tahot käsittelevät parhaillaan nuorisopsykiatrian järjestämisestä HUS-piirissä. Tässä yhteydessä Helsingin kaupungin valmistelevat virkamiehet ovat esittäneet sairaalatoiminnan lakkauttamista Lapinlahden sairaalassa. Perusteena käytetään sitä, että HUS olisi aikoinaan todennut Lapinlahden soveltumattomaksi aikuispsykiatrian käyttöön! Tämä on vakava asiavirhe. HUS on todennut vain sen, että päivystystoiminta ei sovi Lapinlahteen ja tästä nämä "keisarin uudet vaatteet" on muovailtu.
Tämän perusteettoman väitteen kumoamiseksi on Pron hallitus viimeksi työskennellyt. Olemme kirjoittaneet oikaisukirjeen Helsingin kaupunginhallitukselle, kiinteistölautakunnalle, valtuustoryhmille ja tiedotusvälineille. Kirjeen on allekirjoittanut yhdeksän psykiatrisen sairaanhoidon asiantuntijaa, jotka vakuuttavat Lapinlahden sairaalan sopivan hyvin aikuispsykiatrian käyttöön. Pääkaupunkiseudulla, missä potilaspaikkojen tarve kasvaa koko ajan, ei ole vara lakkauttaa enää yhtään psykiatrista sairaalaa.
Koko syksy oli vilkasta Pro-toiminnan aikaa. Lokakuussa kävi hallituksen delegaatio ylipormestari Eeva-Riitta Siitosen luona puhumassa Lapinlahden puolesta. Sattui vielä niin mukavasti, että edellinen delegaatio siellä, Uudenmaan Martat, oli samalla asialla! Pian tämän jälkeen saatiin tieto, että SOK oli kuitenkin lahjoittanut 100 000 kukkasipulia Pro Lapinlahdelle. Talkoot pidettiin sitten kiireen vilkkaa 27.10. ja ne onnistuivat hyvin.
Vuoden vaihteessa sai Lapinlahden sairaala ja Pro Lapinlahtikin kokea suuren menetyksen, kun sairaalan keittiö säästösyistä suljettiin ja ruokahuolto ohjattiin tapahtuvaksi Marian sairaalasta käsin. Myös potilaskirjasto oli viime tippaan sulkemisuhan alla, kunnes sille koitti pelastus yllättävältä taholta. Tuntemattoman lahjoittajan ansiosta kirjaston toiminta voi jatkua tämän vuoden! Kiitokseksi tästä ilosta Pro Lapinlahti tahtoo järjestää jälleen Lapinlahden sairaalan ja potilaskirjaston kanssa
Runon ja musiikin illanPro Lapinlahti Lappviken ry:n hallituksessa v.2003 on puheenjohtajana Markku Kaipainen, varapuheenjohtajana Pekka Virtanen, sihteerinä Kaisa Määttä, muina jäseninä Kaisa Välttilä, Irma Pillai, Karin Pennanen, Katja Liuksiala
Sihteeri
040-564 5396
katja.liuksiala@kolumbus.fi
, Marianne Lehtimäki, Pirkko Nilsson, Matti Ponteva, Arvo Juutilainen, Jussi Lehtonen ja Outi Tulenmaa. Taloudenhoidon hoitaa Laskentapaikka Oy.
Jäsenmaksumme on 5 euroa /v, uusilla jäsenillä liitttymismaksu2 euroa. Tilillepanokortti on ohessa ja siinä on tärkeä henkilökohtainen viitenumero!
Tilinumeromme on: Sampo 800012-79016290.
Uudet jäsenet, joilla ei vielä ole viitenumeroa, muistakaa ehdottomasti liittää osoitetietonne maksaessanne jäsenmaksua! Sihteeri on joutunut suurella vaivalla jäljittämään taas puuttuvia osoitteita.
Tule kulkemaan
polkua joka vie Lapinlahden sairaala-alueen puiston ja historian läpi.
Koko perheen tapahtuma!
La 18. 5 klo 13-15 sairaalan puistossa.
Lapinlahden sairaala elää nyt ratkaisujen aikaa. Sairaalan tämänhetkiset osastot siirtyvät Hesperiaan ja Auroraan Hesperian remontin päätyttyä n. vuonna 2005. Mitä sairaalalle tapahtuu tämän jälkeen? HUS:n asettama työryhmä pui paraikaa nuorisopsykiatrian keskittämistä Lapinlahteen. Työryhmän esitys valmistunee kevään loppuun mennessä. HUS:n hallitus tekee esityksen pohjalta päätöksen.
Pro Lapinlahti-liike syntyi vuonna 1986 , kun kaavailtiin psykiatrisen klinikan siirtämistä Meilahteen. Kansanliike onnistui pelastamaan sairaalan. Vuonna 1999 lakkauttamisuhka konkretisoitui uudelleen Hyks:n myytyä sairaalakiinteistöt Helsingin kaupungille. Vuonna 2000 perustettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tällä hetkellä vuokralaisena Lapinlahden sairaalarakennuksissa.
Lapinlahden sairaala tulisi säilyttää psykiatrisena sairaalana jollaisena se on toiminut menestyksekkäästi jo yli 160 vuotta.
Sairaalan sulkemisuhka heijastaa yhteisömme kovenevia arvoja. Lapinlahti on yksi Euroopan vanhimmista yhä käytössä olevista alun perin psykiatriseen käyttöön rakennetuista sairaaloista. Ainutlaatuinen ympäristö, Engelin piirtämä rakennus ja pitkän perinteen muokkaama hoitokulttuuri sekä ansioitunut opetus- ja tutkimustyö ovat tehneet Lapinlahdesta suomalaisen psykiatrian lippulaivan. Sairaalan sulkeminen on räikeässä ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että mielenterveysongelmat lisääntyvät yhteiskunnassamme hälyttävällä tavalla. Psykiatrisia sairaansijoja tarvitaan, eikä ole yhdentekevää minkälaisessa ympäristössä hoito toteutuu.
Lapinlahden sairaalan puisto on harvinaisen rikas kasvistoltaan. Siinä näkyy sairaalan ensimmäisten, puutarhanhoidosta kiinnostuneiden ylilääkärien kädenjälki. äskettäin tehty historiallinen selvitys ja kasviston kartoitus osoittavat alueen ainutlaatuisuuden. Puisto on paikoin säilynyt luonnontilassa ja sieltä löytää 1800-luvulla istutettuja kasveja. Sairaalan ympäristön avaaminen yleiseksi puistoksi tuhoaisi herkän kasviston. Puiston ja terapeuttisen sairaalaympäristön säilyminen on nyt uhattuna päättäjien lyhytnäköisyyden vuoksi. Sairaala-alueeseen kuuluu myös monia tyhjillään seisovia rakennuksia. Vuonna 1894 rakennettu tiilirakennus Venetsia uhkaa rappeutua lopullisesti koska kiinteistöjen omistaja Helsingin kaupunki ei hoida tehtäviinsä kuuluvaa kunnossapitoa.
Pro Lapinlahti kutsuu kansalaisia osallistumaan POLKU-tapahtumaan la
18.5 klo 13-15. Ohjelmassa on Muistin polku: luontopolku, jonka varrella
tutustutaan Lapinlahden sairaala-alueen harvinaisiin kasveihin ja kulttuurihistoriaan.
Samalla on mahdollisuus ihailla puistoon istutetun 60 000 kukkasipulin
synnyttämää väriloistoa. Tallikahvilassa voi nauttia
välipalaa ja kuunnella musiikkia. Jaamme tietoa sairaalan tämänhetkisestä
tilanteesta.
Tuo mukanasi oma "sirpale" joka tulee osaksi yhteistä tilataideteostamme.
POLKU on kolmas Pro Lapinlahden järjestämä mielenilmaus. Vuonna 2000 järjestetyt MUURI ja KYLVö kokosivat paikalle tuhansia kaupunkilaisia puolustamaan uhanalaista sairaalaa.
HUS-piiri tarvitsee Lapinlahden sairaalaa nykyisessä käytössään
HUS:n asettama nuorisopsykiatrian lautakunta katsoi, ettei Lapinlahden sairaalaa voida käyttää nuorispsykiatrisena hoitopaikkana, mutta suositteli sen jäämistä aikuispsykiatriseksi sairaalaksi. Tätä asiaa käsitellessään Helsingin kaupungin virkamiehet ovat virheellisesti esittäneet ,että Lapinlahden sairaala ei sopisi aikuispsykiatriseen hoitoon. Tämä väite ei pidä paikkaansa .Merkittävät suomalaiset psykiatrian vaikuttajat (kts. Liite) ovat todenneet Lapinlahden sairaalan soveltuvan hyvin nykyiseen käyttöönsä. Sitä paitsi tässä tarkoituksessa sairaala on toiminut jo yli 160 vuotta.
HYKS myi aikanaan kiirehtien Lapinlahden sairaalan Helsingin kaupungille huomioimatta HYKS-piirin psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta. Jotta Psykiatrian klinikan toiminta voitaisiin siirtää sairaalasta pois Helsingin päättäjät siirsivät psykiatrian toiminnat Auroran sairaalaan ,jonka tiloja ei ollut tarkoitettu akuuttiin psykiatriseen toimintaan. Turhasta toiminnan siirtämisestä on seurannut katastrofaalinen psykiatrisen sairaalahoidon tason lasku Helsingin kaupungin psykiatriassa. Psykiatrian klinikan toiminta vaikeutuisi Hesperian sairaalan tiloissa esim. oikeuspsykiatrisen toiminnan sijoittaminen muualle johtaisi vaikeuksiin pätevän henkilökunnan saamisessa. Tilat eivät sovellu myöskään syömishäiriöisten hoitoon, samoin tutkimus- ja opetustiloja on liian niukasti. Koko Hus-piirissä on psykiatrisia sairaansijoja aivan riittämättömästi. Väestöennusteen perusteella tarve tulee entisestään kasvamaan. Psykiatristen sairaaloiden vakava alimitoitus ja toiminnan hankaloituminen johtaa välitöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden heitteellejättöön, kuten nyt on jo tapahtunut.
On myös huomattava, että Helsingin kaupunginvaltuusto ja laaja kansalaispiiri ovat ilmaisseet kantansa Lapinlahden sairaalan säilyttämisen puolesta. Tätä mieltä on myös Museovirasto lausunnoissaan. Todellisia taloudellisia syitä Lapinlahden sairaalan myymiseen ei ole ollut. Se on osoittautumassa HUS:lle tappiolliseksi päätökseksi.
On perusteltua esittää, että HUS alueensa psykiatrisen erikoissairaanhoidon koordinoijana peruisi luopumisensa Lapinlahden sairaalan käytöstä .Näin myös Helsingin kaupungille jäisi nykyistä paremmat toimitilat Hesperian sairaalassa.
HUS:n hallituksen politiikoilla on vastuu alueensa erikoissairaanhoidon järjestämisestä erityisesti psykiatriasta, jonka resursseja on vuosikymmenen ajan tuntuvasti myös HUS-piirissä vähennetty.
HUS:n nuorisopsykiatriaa arvioinut työryhmä suositti lausunnossaan Lapinlahden sairaalan säilymistä aikuispsykiatrian käytössä. Selkeä päätös sairaalatoiminnan jatkumisesta tarvitaan sekä HUS:n hallitukselta että Helsingin kaupunginvaltuustolta. Nykytilanne, jossa vastuuta sairaalatoiminnan jatkumisesta pompotellaan HUS:n ja kaupungin välillä on kestämätön. Lapinlahden sairaala edustaa psykiatrisen sairaanhoidon olennaista osaa ja osaamista eikä sen olemassaolosta saa päättää sivulauseessa.
Helsingin kaupunginhallitus on pyytänyt nuorisopsykiatrian järjestämisestä lausuntoja terveys-, sosiaali- ja kiinteistölautakunnilta. Kyseisessä kiinteistölautakunnan lausunnossa on virhe. "HUS on aikaisemmin rakennusten myyntipäätöksen yhteydessä sekä hyväksyessään Hesperian päärakennuksen hankesuunnitelman todennut, etteivät Lapinlahden sairaalarakennukset sovellu aikuispsykiatrian tarpeisiin." HUS on kuitenkin ainoastaan todennut, ettei Lapinlahden sairaala sovellu vanhus- ja päivystyspsykiatrian käyttöön. Tämä vakava asiavirhe antaa harhaanjohtavaa tietoa päättäjille asiassa, jossa psykiatrinen asiantuntemus on täysin päinvastaisella kannalla.
Kaupunginvaltuutetut ovat hyväksyneet Lapinlahden sairaalan säilymistä puoltavan toivomusponnen (Birgitta Dahlberg 13.2.2002, äänin 52-2).Suurimman HUS-kunnan Helsingin kaupungin demokraattisesti valittujen päättäjien tulee nyt osoittaa, että he kykenevät tämän vaikean asian suhteen paitsi sanoihin, myös tekoihin.
Pääkaupunkiseudulla tarvitaan ehdottomasti kolmea psykiatrista sairaalaa. Tilanne on nyt jo niin kriisiytynyt, että potilaiden täytyy varmistaa hoito jopa oikeusteitse. Kestämättömälle pohjalle rakennettuja suunnitelmia täytyy voida muuttaa.
Kirje Helsingin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, HUS:in hallitukselle, tiedoitusvälineille
Helsingin kaupungin terveys-, sosiaali-, ja kiinteistölautakunta sekä Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto ovat paraikaa päättämässä nuorisopsykiatrian järjestämisestä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tässä yhteydessä Helsingin kaupungin päätöksiä valmistelevat virkamiehet ovat esittäneet sairaalatoiminnan lakkauttamista Lapinlahden sairaalassa.
Perusteena käytetään sitä, että HUS olisi aikaisemmin Hesperian päärakennuksen hankesuunnitelman ja Lapinlahden sairaalarakennusten myyntipäätöksen yhteydessä todennut, että Lapinlahden sairaala ei sovellu aikuispsykiatrian käyttöön. Tämä on vakava asiavirhe, sillä kysymys oli ainoastaan päivystystoiminnan soveltumattomuudesta Lapinlahteen.
Yhtään psykiatrista sairaalaa ei voida lakkauttaa pääkaupunkiseudulla, jossa potilaspaikkojen tarve kasvaa koko ajan. Päätöksentekoa ei saa rakentaa todellisuuspohjaa vailla olevan väittämän varaan. Me allekirjoittaneet Suomen psykiatrisen sairaanhoidon asiantuntijat tiedämme, että Lapinlahden sairaala sopii hyvin aikuispsykiatrian käyttöön.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on pyytänyt lausuntoa kaikilta jäsenkunniltaan työryhmänsä raportista, joka koskee nuorisopsykiatrian järjestämistä ja Lapinlahden sairaalan tulevaisuutta. Työryhmä totesi , ettei nuorisopsykiatriaa tulisi keskittää Lapinlahteen. Sensijaan työryhmä suosittaa tulevaisuudessakin Lapinlahden sairaalaa aikuispsykiatriseen käyttöön. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee lautakuntiensa lausuntoja raportista kokouksessaan maanantaina 23.3.03. Sen jälkeen asia edennee HUS:in hallituksen maanantaina 31.3.pidettävään kokoukseen.
Pro Lapinlahti ja joukko Suomen psykiatrian asiantuntijoita tuovat esille oman kantansa oheisissa liitteissä. Ne on osoitettu Helsingin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, HUS:n hallitukselle sekä tiedoitusvälineille. Lapinlahden sairaalaa tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan. Pro Lapinlahti patistaa päätöksentekoon asiassa: Helsinki suurimpana HUS-kuntana ja HUS eivät kumpikaan ota vastuuta Lapinlahden sairaalan toiminnan jatkumisesta ja sitä kautta kipeästi tarvittavien sairaalapaikkojen turvaamisesta.
Yhdistyksemme viidestoista toimintavuosi on lopuillaan ja kuudestoista jännittävä alkamassa. Lapinlahden sairaalan tulevasta käytöstä neuvotellaan edelleen. Helsingin kaupunki ja Pro Lapinlahti ovat molemmat siinä asiassa yksimielisiä, että kiinteistö halutaan saattaa mielenterveystyön käyttöön. Tarkempaa tiedotettavaa Lapinlahden kohtalosta ei tällä hetkellä ole.
Syyskokouksessamme valittiin sama hallitus jatkamaan. Pro Lapinlahti-Lappviken ry:n puheenjohtaja on siis vuonna 20004 edelleen Markku Kaipainen. Varsinaisina jäseninä jatkavat Marianne Lehtimäki, Pirkko Nilsson, Matti Ponteva, Kaisa Määttä, Pekka Virtanen ja Kaisa Välttilä. Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä ovat: Arvo Juutilainen, Jussi Lehtonen, Outi Tulenmaa, Irma Pillai, Karin Pennanen ja Katja Liuksiala
Sihteeri
040-564 5396
katja.liuksiala@kolumbus.fi
. Vakinainen vierailija hallituksen kokouksissa on entinen hallituksen jäsen Leena Saarilehto. Yhdistyksen kirjanpidon hoitaa Laskentapaikka Oy.
Jäsenmaksumme päätettiin nostaa ensi kerran koko yhdistyksen olemassaolon aikana. Toiminta on ollut vilkasta ja vaatinut myös rahaa; kuluja aiheuttavat lähinnä postimaksut ja kännykkäpuhelut. Liittymismaksu poistettiin, mutta vuonna 2004 henkilöjäsenmaksu on 10 euroa. (Tilinsiirtokortti ohessa.) Yhteisöille kannatusjäsenmaksu on 100 euroa.
Yhdistys on teettänyt myös uuden talviaiheisen postikortin, jota myydään sairaalan keskuksessa hintaan 2e. Kortti on taiteilija valokuvaaja Hanna Veseliuksen vaikuttava luomus: se kuvaa iltapimeässä valaistua Lapinlahden sairaalaa, jonka takana loimuaa rusko ja edessä lumisesta lipputangon mäestä kohoaa punaisia tulppaaneja, jotka heittävät valokehiä hangelle. Tätä korttia olemme postittaneet joulutervehdyksenä poliittisille päättäjille sekä henkilöille, jotka vuoden aikana ovat eri tavoin auttaneet yhdistystä.
Ja nyt ilouutinen: Lapinlahden sairaalan potilaskirjasto saa jatkaa toimintaansa ensi vuonna! Tämä tuli mahdolliseksi, kun eräs jäsenemme teki lahjoituksen ja myös HUS osallistui kustannuksiin. Näin kirjastotoimi voi nyt jatkua vuoden verran Lapinlahdessa. Tämän ilon johdosta Pro Lapinlahti järjestää tammikuussa "Kirjaston kiitosjuhlan" Suomen Lausujain Liitto ry:n avustuksella:
KESKITALVEN RUNOILTAPro Lapinlahti on muuttanut sairaalan tilatarpeen takia päätalossa sijainneesta "kammaristaan" Omenapuutaloon. Uusi tila on varsin tyydyttävä, avara ja kehityskelpoinen, s o tarvitsee vielä useita talkoita ennen esittelyä.
Sairaalan puolustamisen nykytilanteesta todettakoon, että Pron valituskirjeillä Helsingin kaupungin ja HUS:n päättäjille on ollut vaikutusta. Kokouksessaan 31.03.2003 HUS:n hallitus veti Hesperian remonttiasian pöydälle. Pro aikoo lähiaikoina informoida myös HUS:n valtuuston jäseniä.
Jo nyt on tiedossa, että sairaalapaikkoja tulee olemaan 14 vähemmän, jos Lapinlahdesta luovutaan. Myös opetustilat ovat Hesperiassa liian pienet ja puutteelliset. Kaiken lisäksi rahoitus vaikeutuu vielä siitäkin syystä, että vuokrat tulevat nousemaan huomattavasti.
Nyt on aika kysellä päättäjiltä mielenterveyspalvelujen heikkenemisestä!Mielenterveysyhdistys Helmi potilasjärjestönä on lähestynyt kysymyksillään Etelä-Suomen lääninhallitusta. Voisitko Sinä patistella jotakin tahoa?
Kylvötapahtuma on merkki ja symbolinen ele, joka kertoo siitä, että Pro katsoo tulevaisuuteen ja kylvää toivossa, vaikka maailma ympärillä näyttää hajoavan. Tulkaa kylvämään ja puolustamaan Lapinlahden sairaalaa!
Mahdollisesti kylvöpäivänä pidämme myös suuremman mielenilmauksen klo 15. Sen työnimenä on Muuri II. Seuratkaa tiedotusvälineitä!Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri päätti luopua Lapinlahden sairaalasta, jossa se on ollut vuokralla vuodesta 2000 lähtien Hyks:in myytyä kiinteistöt kaupungille pilkkahintaan. Kaupan syy on edelleen epäselvä. Huhtikuussa 2003 HUS päätti luopua Lapinlahdesta. Vuoden 2006 jälkeen toiminta keskitetään Hesperian sairaalaan. Tässä siirrossa ei vältytä potilaspaikkojen vähenemiseltä. Riittävien opetus- ja tutkimustilojen turvaaminen Hesperiassa on myös epäselvää; joka tapauksessa ne tulevat vuokrannoususta ja remontoinnista johtuen paljon kalliimmiksi kuin Lapinlahdessa jo olevat tilat.
Lapinlahden kiinteistöjen omistaja, Helsingin kaupunki, on ilmoittanut ettei sillä ole minkäänlaisia suunnitelmia kiinteistöjen tulevan käytön suhteen. Kaupunginvaltuutettujen on nyt otettava vastuu psykiatrisen toiminnan jatkumisesta Lapinlahden sairaalassa. Edustuksellinen demokratia on koetuksella: vaalikoneessa ja kaupunginvaltuustossa lähes yksimielisesti hyväksytyissä toivomusponsissa edustajamme ovat ilmoittaneet kannattavansa Lapinlahden sairaalan säilyttämistä. Nyt poliitikoilla on mahdollisuus näyttää, että he kykenevät siirtymään sanoista tekoihin. Pompottelu sairaalan kohtalolla on jatkunut Helsingin ja HUS:in välillä jo kolme vuotta.
Kiinteistövirasto on ilmoittanut, että sairaalan tulevan käyttäjän tulee olla varakas. Ollaanko kolmen vuoden takaisia spekulointeja nyt määrätietoisesti toteuttamassa kaupungin toimesta? Lapinlahden sairaalan arvorakennus ja - tontti halutaan taloudellisesti tuottavaan käyttöön. Mitään tuottavampaa käyttöä kuin mieleltään sairastuneen ihmisen hoito ei Lapinlahden sairaalalle pitkällä tähtäimellä voi kuvitella.
Hoitopaikkojen määrän ja koulutuksen tason turvaamiseksi Helsingissä tarvitaan tulevaisuudessa kolme psykiatrista sairaalaa: Lapinlahden, Hesperian ja Auroran sairaalat. Järkevän työnjaon ja pitkäjänteisten suunnitelmien laatimiseksi peräänkuulutamme parempaa yhteistyötä poliitikkojen ja asiantuntijoiden välillä. Lapinlahtea puolustava kansanliike on onnistunut hidastamaan epäonnisen päätöksenteon rattaita.
Mielenilmauksemme on suora viesti Helsingin kapunginvaltuustolle: sairaalapaikoista on jo nyt pulaa, me tarvitsemme Lapinlahtea psykiatrisena sairaalana! Tule puolustamaan ihmistä joukolla!
Epäselvyys Lapinlahden sairaalan tulevaisuudesta on jo vuosien ajan herättänyt levottomuutta ja ahdistusta helsinkiläisten mielissä. Huoleen psykiatrisen sairaalahoidon resurssien riittävyydestä on liittynyt toinen helsinkiläisyyteen ja mielenterveystyöhön laajemmalti liittyvä huoli:
Mitä toimintoja yli 160 vuotta suomalaisia palvelleeseen, historialliseen rakennukseen ja puistoon tulee, jos sairaala lopetetaan? Osaako kukaan arvostaa sitä henkistä pääomaa, jota suomalaisen psykiatrian lippulaiva ilmentää? Heitetäänkö näkymättömät mutta mm. Lapinlahdessa sitäkin todellisemmiksi osoittautuneet ajatukset ympäristön, tilan ja kulttuuriperinnön parantavasta vaikutuksesta romukoppaan sairaalatoiminnan lakkauttamisen myötä?
Onneksi voimallisesti ilmaistu kansalaismielipide Lapinlahden sairaalan puolesta on onnistunut lyömään kapuloita 1990-luvun lopun kovan linjan kiinteistöjalostuksen rattaisiin. Pikku hiljaa on kypsynyt ajatus Lapinlahteen perustettavasta mielenterveystyön keskuksesta, jossa osa HUS:n sairaalatoiminnasta voi jatkua.
Sirpa Asko-Seljavaaran (kok.), Ilkka Taipaleen (sd.) ja Susan Ikävalkon (vihr.) kesäkuun alussa allekirjoittamassa, Helsingin kaupunginhallitukselle osoitetussa kirjeessä ehdotetaan, että kaupunki laatisi yhteistyössä Y-säätiön kanssa hankesuunnitelman Mielenterveyden talon perustamiseksi. Tämä mielenterveystyön keskus voitaisiin perustaa, kun suuri osa Lapinlahden tiloista jää tyhjäksi 31.12. 2005 alkaen. HUS:n ja Y-säätiön lisäksi hankkeesta kiinnostuneina yhteisöinä kirjeessä mainitaan Suomen Mielenterveysseura ry ja Mielenterveyden Keskusliitto ry. Kirje tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn elo-syyskuussa ja sille toivotaan myönteistä vastaanottoa, ovathan Helsingin suurimmat puolueet ilmaisseet hankkeen suhteen mielenkiintoa sekä periaatteellista kannatusta.
Mielestäni päätös sairaalatoiminnan lakkauttamisesta Lapinlahdessa on lyhytnäköinen ja perustuu epärealistisiin arvioihin psykiatristen sairaansijojen todellisesta tarpeesta pääkaupunkiseudulla nyt ja tulevaisuudessa. Perinteiseen osastotoimintaan verrattuna ajatus Mielenterveyden talosta pitää kuitenkin sisällään kehitysnäkymiä, joissa Lapinlahden ympäristön ja kulttuuriperinteen tarjoamat mahdollisuudet voidaan ottaa aivan uudella tavalla mielenterveystyön ja kaupunkilaisten käyttöön.
Lapinlahden Mielenterveyden talo olisi psykiatrista sairaalaa avoimempi hoito-, tutkimus- ja kohtaamispaikka kaikille kaupunkilaisille. Potilaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan lisäksi uusi Lapinlahti tarjoaa kiinnostavan haasteen myös kulttuuri- ja tutkimustoiminnalle. HUS:n osastojen ja muun suoran hoitotoiminnan lisäksi Lapinlahdessa voisivat kukoistaa itseoikeutetusti erilaiset terapiamuodot ja niiden kehittäminen sekä potilaita ja muita kaupunkilaisia yhdistävät projektit ja taidetapahtumat. Mielenterveyden talo olisi oiva taho ottamaan suojelukseensa mielenterveyden edistämisen ja kulttuurityön välissä elävää monimuotoista, pitkälti kartoittamattonta ja riemunkirjavaakin toimintaa. Näillä tiluksilla työsarkaa riittää.
Mielenterveyden talon yhteiskunnallinen haaste on mielenterveystyön arvostuksen lisäämisessä, sairastamiseen liittyvän stigmatisaation vähentämisessä ja parantumisen mahdollisuuden korostamisessa. Laajapohjaisen "terveyttä kulttuurista" työn vakiinnuttaminen osaksi hoitotoimintaa pitäisi olla Mielenterveyden talon agendalla ensimmäisten joukossa. Lapinlahdesta voisi kehittyä "Terveyttä kulttuurista" -keskus, jossa suoran hoitotyön lisäksi tietoisesti tutkitaan mielenterveyden ja kulttuurisen toiminnan välistä suhdetta. Kulttuurinen aspekti kannattaisi toden teolla huomioida jo hankesuunnitelmaa tehtäessä ja varata Lapinlahteen riittävästi yhteistiloja toimintaa varten.
Parhaimmillaan Mielenterveyden talosta voi "Lapparin" tapaan kehittyä tärkeä osa helsinkiläisyyttä: yhteisön suojelema paikka, jossa saa sairastaa ja voi parantua.
Kansalaisaktivismin ohella Pro Lapinlahti Lappviken järjestön toiminnan olennainen osa on ollut kulttuuritapahtumien järjestäminen. Jokavuotisiin tempauksiin ovat kuuluneet puutarhapalstan kylvötalkoot ja sadonkorjuujuhla, linturetki sekä Aleksis Kiven päivän juhla. Tämän lisäksi sairaalassa on järjestetty paljon erilaisia kaikille kaupunkilaisille avoimia taide-esityksiä, luentoja, näyttelyitä sekä paneelikeskusteluja. Nämä potilaiden, hoitajien, omaisten ja sairaalan ulkopuolelta tulleiden yhteiset lämminhenkiset tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja ja erityislaatuisia. Sairaalatoiminnan loppuessa myös Pro Lapinlahti on uusien haasteiden edessä: kuinka siirtää näiden tapahtumien järjestämiseen liittyvä perinne ja tietotaito uuteen Mielenterveyden taloon.
Tulevana murrossyksynä Pro Lapinlahti järjestää sairaalan puutarhapalstalla Sadonkorjuujuhlan 25.8. klo 18 sekä Jukka-Pekka Palon lauluillan "Varjoja" 15.9. klo 18. Aleksis Kiven päivää vietetään 10.10 klo 18. Tammikuussa 2006 Lapinlahdessa nähdään sairaalan tiloja ja historiaa hyödyntävä Merja Talvelan ohjaama ja käsikirjoittama teatteriesitys "Kohtauksia", joka perustuu Anna Kortelaisen hysterian kulttuurihistoriaa käsitteleviin tutkimuksiin. Kevään 2006 ohjelmassa on mm. allekirjoittaneen W. Shakespearen sonetteihin pohjautuvan, erilaisia hoitolaitoksia kiertävän esityksen ensi-ilta. Vuosille 2006-2007 on myös jo suunnitteilla kulttuuritoimintaa, mm. Pauliina Hulkon Suomen Nykyteatterin museolle ohjaama tulkinta Dumasin Kamelianaisesta. HUS:n isännöimässä Lapinlahdessa tilaisuuksien järjestäminen on sujunut ongelmitta. Jatko riippuu Helsingin kaupungista ja Mielenterveyden talon tulevista käyttäjistä.
Mielenterveyden talo taiteen tekemisen näkökulmasta
Olen sitä mieltä, että taide ja taiteilijana oleminen menettävät merkityksensä, jos niiden yhteys ympäröivään yhteiskuntaan katkeaa ja taidetta tehdään vain taiteen tekemisen vuoksi. Itse koen teatterin tekemisen ja kansalaisaktivismin olevan osa samaa projektia, vaikka näkökulma ja lähestymistapa on kummassakin omansa. Näyttelijän tehtävänä on ilmentää ihmisenä olemisen monimuotoisuutta, identiteettiprosessin jatkuvaa muotoutumista. Unelmieni Mielenterveyden talo kutsuu näiden kysymysten äärelle: pohtimaan missä loppuu minä ja alkaa sinä, ja päinvastoin.
Taiteen tekemisen näkökulmasta Lapinlahden Mielenterveyden talo on kiinnostava tapahtumapaikka sellaisille töille, jotka sisältönsä, muotonsa ja yleisökontaktinsa kautta lähestyvät mielenterveyden ja sairastumisen moniulotteisia teemoja. Tulevaisuuden Lapinlahden kävijöille näillä tilaisuuksilla voi olla käänteentekevä merkitys, kuten erilaiset "terveyttä kulttuurista" tutkimukset osoittavat. Erityisen haasteellista olisi rakentaa Mielenterveyden taloon pitkäkestoisempi kulttuuriprojekti, jossa eri toimijat potilaat, omaiset, hoitajat, taiteilijat työskentelevät yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Haastankin täten kaikki mahdolliset tahot mukaan ideoimaan ja visioimaan Lapinlahden Mielenterveyden taloa ja sinne sopivaa "terveyttä kulttuurista" toimintaa.
Lapinlahden sairaalan puistoalueen ainutlaatuisuus on todettu lukuisissa alueen kasvillisuutta ja kulttuurihistoriaa käsittelevissä selvityksissä. Helmikuussa alkanut puiston ja rakennusten siirtyminen HUS:n hallinnasta Helsingin kaupungin hallintaan on sujunut kaikkea muuta kuin hallitusti.
Työnjako rakennus- ja kiinteistövirastojen välillä on ollut epäselvää. Varat ruohonleikkuuseen oli etsittävä erityisbudjetista. Ruohonleikkuu ei toki ole riittävä vastaus niihin tarpeisiin, joita historiallisen puiston hoidolle asetetaan.
Lehdistöön tihkuneet tiedot puistoalueen avautumisesta ovat poikineet lukuisia ongelmia: ikkunoiden rikkomista, töhryjä, juopottelua sekä muuta häiriköintiä. Harvinaisten ruohovartisten kasvien lisäksi tämä häiritsee alueella tapahtuvaa hoito- ja kuntoutustoimintaa.
Kaupunki ei näytä huomioivan sitä, että Lapinlahden sairaalassa on edelleen psykiatrisia osastoja. HUS:n syömishäiriöyksikön lisäksi siellä toimii Koivulan nuorten mielenterveyskuntoutujien tukiasuntola sekä vuoden ajan Hyvösen lastenkoti. Kyseessä on siis useiden kymmenien henkilöiden hoitopaikka.
Puisto on näiden toimijoiden kotipihaa ja sitä käytetään terapeuttisiin tarkoituksiin. Pussikaljoittelu ja rajoittamaton liikkuminen sopii huonosti yhteen hoidon tavoitteiden kanssa. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta pelisääntöjä puiston käytölle ei ole laadittu.
Lapinlahteen suunniteltu Mielenterveyden talo avaisi rakennukset ja puiston entistä paremmin myös kaikille kaupunkilaisille virkistyskäyttöön. Hankkeen toteutumisen aikataulusta ei ole kuitenkaan tietoa. Niinpä Helsingin kaupungin vastuullisena puiston isäntänä tulisi jo nyt säädellä alueen käyttöä suljettavin portein sekä tiedottaa sen erityisluonteesta. Näin ulkoilija tietäisi ulkoilevansa terapeuttisessa puistossa ja osaisi liikkua siellä tapahtuvaa hoitoa kunnioittaen.
Pro Lapinlahti Lappviken ry haki vuonna 1999 puistoalueen suojelemista rakennussuojelulailla. Keskeneräiseen kaavoitukseen vedoten suojelupäätöstä on lykätty ja lykätty ja annettu alueen pirstoutua. Moinen vitkuttelu ja loputtomalta vaikuttava siirtymäaika uhkaavat paitsi harvinaisia lajeja ja puiston eheyttä, nyt myös käytännön hoitotyötä ja potilaitten yksityisyyttä.
Hyvät Prolaiset!
Suurten muutosten vuosi Lapinlahdessa on nyt käynnistynyt. Sairaalan etelänpuoleiset siivet on nyt tyhjennetty ja potilaat muutettu Välskärinkadun uuteen HUS HYKS Psykiatriakeskukseen.
Talon vanhoja arvokkaita kalusteita on siirretty kansallismuseon varastoihin.Puolet sairaalasta on siis surullisesti autioitunut eikä ikkunoista pilkota enää valoa iltaisin.
Kesäksi on kuitenkin elämää luvassa tyhjennettyyn osastosiipeen. Helsingin kaupunki on päättänyt sijoittaa sinne 28-paikkaisen Hyvösen lastenkodin remontin ajaksi. Muutto tapahtuu 1.6.06 ja remontin arvellaan kestävän noin vuoden.
Sairaalan rannanpuoleisessa pohjoissiivessä sen sijaan on yhä sairaalaelämää ja siellä vallitsee Lapinlahden henki. Syömishäiriöyksikkö on muuttanut vastakkaiselta puolelta sen yläkertaan ja osasto 1 jatkaa nyt alakerrassa.
Y-säätiön Hannu Puttonen tekee edelleen hankesuunnitelmaa sairaalan tulevasta käytöstä Mielenterveystalona. Julkistamisen päivämäärä on siirtynyt koko ajan eteenpäin. Maaliskuun lopulla voidaan ilmeisesti odottaa jotain tuloksia. Seurataan siis valppaasti tiedotusvälineitä. Kevätkokouksessa paneudutaan lähemmin tähän asiaan.
Pro Lapinlahti on selvinnyt muutoksista hyvin. Uusi hallitus on kokoontunut
jo kolme kertaa. Syyskokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi
JUSSI LEHTONEN.
Muut vuoden 2006 hallituksen varsinaiset jäsenet ovat
MARKKU KAIPAINEN (varapj.),
PEKKA VIRTANEN,
KAISA VäLTTILä,
ARVO JUUTILAINEN-KELARANTA ja
SINIKKA LEHTO.
Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä ovat
PIRKKO NILSSON,
IRMA PILLAI,
RAUNO WELLING,
KATJA LIUKSIALA
Sihteeri
040-564 5396
katja.liuksiala@kolumbus.fi
MARIANNE LEHTIMäKI ja
MATTI PONTEVA (taloudenhoit.)
KAISA MääTäLLE myönnettiin
Pro Lapinlahden kunniajäsenyys.
Pron tavoitteena on edelleen kulttuuritoiminnan jatkuminen Lapinlahdessa. Entiset juhlat ja tapahtumat pidetään aikanaan. Jussi Lehtonen on lisäksi valmistanut ohjelman "Rakkaus ei ole ajan narri" Shakespearen soneteista sairaaloita varten. Aivan ensimmäiseksi hän tahtoo esittää sen Lapinlahden potilaille. Tämä tilaisuus ei ole yleisölle avoin, mutta julkisia esityksiä järjestetään kansallisteatterin Omapohjassa huhtikuun lopulla. Seuratkaa ja käykää Jussia kuulemassa!
Yleisöllekin on luvassa maalis-huhtikuussa mielenkiintoista teatteria Lapinlahdessa: KOHTAUKSIA - kolme vuosisataa, kolme tarinaa, hysteerisiä naisia? Hannah, sotilas 1791, Augustine, potilas 1880, Ida, kotirouva 1986. Käsikirjoitus pohjautuu osittain taidehistorioitsija Anna Kortelaisen kirjaan Levoton nainen, hysterian kulttuurihistoriaa. Tuotanto: Renechanssi ry ja Teatteri Feeniksin kannatusyhdistys ry. info@renechanssi.fi Puh. 044-066 6047. Esitykset 18.3 klo 19, 19.3 klo 17 ja 19, 26.3 klo 17 ja 19, 29.3 klo 19, 30.3 klo 19, 31.3 klo 19, 1.4 klo 17 ja 19, 2.4 klo 17 ja 19. . Liput Lippupisteestä, lippuhinnat 25/15 euroa. Esitykseen mahtuu vain 50 katsojaa ja ne tapahtuvat lähinnä viikonloppuina.Pron tulevaa ohjelmaa:
PRO LAPINLAHTI-LAPPVIKEN RY:N KEVäTKOKOUSpidetään Lapinlahden sairaalan Omenapuutalossa torstaina 6.4.2006 klo 18 Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
LINTURETKI Lapinlahden mailla entiseen tapaan opastettuna ma 8.5. klo 6 -7. Tavataan kaivolla!
KYLVöTAPAHTUMA puutarhalla su 21.5. klo 12 -16. Pro Lapinlahti on tekemässä kaupungin kanssa hallinnointisopimusta puutarhapalstojen viljelystä. Tapahtumalla on tarkoitus avata Pron hallinnointi palstoilla. Perinteisten kylvötalkoiden lisäksi paikalle pyritään saamaan esiintyjiä, musiikkia ja runsaasti osanottajia!!!
Jäsenkortisto on nyt käyty lävitse ja siitä poistettu ne, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa ennen vuotta 2003. Jäseniä on nyt runsaat 300. Syyskokous päätti jäsenmaksuksemme vuonna 2006 12 euroa. Tässä on pieni korotus sen varalta, että nykytilanteessa saatamme joutua käyttämään tänä vuonna tavallista enemmän rahaa lähinnä tiedottamiseen. Pyydämme maksamaan jäsenmaksun Pro Lapinlahti-Lappvikenin tilille 800012-79016290 Sampo Pankkiin. Sähköisesti tai tilisiirtolomakkeella maksaessasi merkitse viitekohtaan numerosarja 123 äläkä kirjoita viestikohtaan mitään. Jos kuitenkin maksat tililtä, jonka pankille ilmoitettu ensimmäinen käyttäjä on joku muu henkilö tai jokin yhteisö tai maksat useamman kuin yhden henkilön jäsenmaksun, älä merkitse viitettä, vaan kirjoita maksutiedot viestikohtaan. Yhteisöjen kannatusmaksu vuonna 2006 on 100 euroa. Osoitteenmuutokset ja uuden jäsenen osoitetiedot pyydetään lähettämään erikseen yhdistyksen osoitteeseen, joka on jatkossa: Pro Lapinlahti-Lappviken ry, c/o Sinikka Lehto, Lapinlahden sairaala, Pl 320, 00029 HUS.
Tervetuloa tapahtumiin!
Valoisin kevätterveisin, Helsingissä 18.3.2006Uudenmaan ymp ärist ökeskus on 9.10.2006 p ä ätt änyt, ettei se m ä är ä ä Lapinlahden sairaalan puistoa suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Suojeluesityksen 31.8.1999 tehnyt Pro Lapinlahti Lappviken ry vaatii t äm än p ä ät öksen muuttamista ja mainitun puiston suojelemista rakennus-suojelulain nojalla.
Uudenmaan l ä äninhallitus on 3.9.1993 antamallaan p ä ät öksell ä m ä är ännyt rakennussuojelulain nojalla suojeltaviksi edell ämainitussa p ä ät öksess ä tarkemmin m ä äritellyt rakennukset, mutta j ätt änyt rakennuksiin liittyv än puistoalueen suojelematta t äll ä perusteella vastoin Museoviraston asiassa antamaa lausuntoa.
Suojeluesityksess ä än 31.8.1999 Pro Lapinlahti Lappviken ry on katsonut, ettei aiemman suojelup ä ät öksen mukainen Lapinlahden alueen rakennussuojelu riit ä takaamaan alueen kulttuurihistoriallisen merkityksen ja erityisten ymp ärist öarvojen s äilymist ä, ellei my ös rakennuksiin v älitt öm ästi liittyv ä ä puistoaluetta suojella rakennussuojelusta annetun lain nojalla.
Museovirasto on lausunnoissaan 10.12.1999 ja 12.5.2006 puoltanut puiston suojelua rakennussuojelulailla ja edellisen lausuntonsa yhteydess ä esitt änyt puistolle suojelum ä är äyksi ä, joiden avulla suojelu on asianmukaisesti toteutettavissa ja jotka mahdollistavat puiston k äyt ön asianmukaisella ja rakennusten suojelup ä ät öksen mukaisella tavalla.
Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alussa esitt äm ä n äkemys alueen suojelemisesta kaavalla on osoittautunut t äysin tehottomaksi ja puiston kannalta tuhoisaksi. Mink ä änlaista kaavaa ei ole saatu aikaan. Sen sijaan erilaisilla osittaisp ä ät öksill ä korvaamattoman arvokkaan puiston pinta-alaa on nakerrettu pala palalta. N äin on tapahtunut ns. Ilmarisen talon, koirapuiston, kevyen liikenteen v äyl än ja v äliaikaisen kaukol ämp öputken suunnittelun yhteydess ä. Keskustatunnelisuunnitelma on parhaillaan vireill ä oleva, puistoa uhkaava hanke. Sit ä suunniteltaessa on helppo ottaa k äytt ö ön maa-alaa kaavoittamattomasta Lapinlahden puistosta.
Helsingin kaupungin teett ämist ä my önteisist ä selvityksist ä huolimatta ei voida luottaa puistoalueen suojelun asemakaavalla olevan riitt äv ä toimi alueen kulttuurihistoriallisen arvon s äilytt ämiseksi. Viitaten maan korkeimman asiantuntijaviranomaisen kannanottoon Pro Lapinlahti Lappviken ry vaatii Lapinlahden puiston suojelemista rakennussuojelulain nojalla.
Pro Lapinlahti-Lappviken ry.-kansalaisjärjestö on toiminut jo vuodesta 1986 päämääränään sairaalatoiminnan jatkumisen turvaaminen Lapinlahden sairaalassa.
Kansalaisliikkeen aloitteesta sairaalarakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1994. Puistoalue rajattiin pois suojelupäätöksestä suojeltavaksi asemakaavalla. Perusteena oli Helsingin kaupungin ilmoitus asemakaavan valmistumisesta 1990-luvun alussa.
Samoihin aikoihin Lapinlahden sairaalapuisto sisällytettiin yhdessä Hietaniemen hautausmaa-alueen kanssa Ympäristöministeriön ja Museoviraston valmistelemaan, valtioneuvoston 1993 vahvistamaan luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista kulttuurihistoriallisista ympäristöistä, joita koskevat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet."Kuntatasolla tämä edellyttää olemassa olevien arvojen" tässä tapauksessa alueen käytöstä ja kultivoinnista syntyneiden kulttuurihistoriallisten - erityistä huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa ja muussa ympäristöön vaikuttavassa päätöksenteossa" todetaan ympäristöministeriön ja Museoviraston laatimassa selvityksessä "Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt".
Kansainvälisten suojeluperiaatteiden mukaisesti erillisinä seisovien suojeltujen rakennusten ympärille kuuluu olennaisesti suojavyöhyke, joka välittää ympäristöllisenä dokumenttina rakennuksen kontekstia í Lapinlahden sairaala-alueella Suomen mielenterveyshoidon 160-vuotista historiaa.
Pro Lapinlahti - Lappviken ry. uudisti vuonna 1999 esityksensä Lapinlahden sairaalapuiston suojelemisesta rakennussuojelulailla. Esityksessä todettiin, että niin mielisairaala- kuin kulttuuriperintö- ja puistokulttuurialan johtavat asiantuntijat ovat todentaneet alueen merkittävät arvot edellyttäen niiden vaalimista. Museovirasto puolsi esitystä lausunnossaan ja vahvisti, etteivät alueen maisema ja kulttuurihistorialliset arvot kestä lisärakentamista. Esitys on yhä Uudenmaan ympäristökeskuksen käsittelyssä.
Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosaston selvityksessä 2000:11(Lapinlahden sairaala-alueen puu- ja ruohovartinen kasvillisuus ja kasvisto) arvellaan Lapinlahden puistossa olevan kantakaupungin runsain kasvilajisto ja monia erittäin harvinaisia kasveja, eikä alueelta voida erottaa kasvustoltaan jotain toista puistonosaa vähempiarvoista aluetta. Keskustatunneli sijoittuu kohdalle, jossa kasvaa tallausta kestämättömiä, harvinaisia sammaleita ja maksaruohoja, jotka ylilääkäri Saelan toi puistoon yli sata vuotta sitten. Viherosaston selvityksen mukaan juuri nämä kallioalueet tulisi rauhoittaa liikkumiselta. Tällä alueella kasvaa myös puiston erikoisuuksiksi mainittuja, Helsingissä jo harvinaisia kynäjalavia, jotka kärsivät kasvuolosuhteiden muutoksista.
Kuluneina vuosikymmeninä kansalaisliikkeen järjestämiin, sairaalaa suojeleviin tapahtumiin on osallistunut tuhansia kaupunkilaisia. Helsingin kaupungin johdolle on luovutettu useita mittavia kansalaisadresseja sairaalatoiminnan jatkumisen puolesta, ja eri tahoilta on julkisuuteen tuotu asiaa ajavia kirjoituksia; johtavilta mielisairaan hoidon ammattilaisilta, potilailta,kaupunkirakennustaiteen- ja taidehistorian ammattilaisilta, estetiikan opiskelijoilta, kuntalaisilta. Poliittinen päätöksenteko on useissa ponsilauselmissaan asettautunut tukemaan sairaalatoiminnan jatkumista.
Pro Lapinlahti on aiemmassa kannanotossaan keskustatunnelista toukokuussa 2001 sanonut Helsingin keskustatunnelihankkeen läntisen suuaukon sijoituksen osoittavan piittaamatonta asennetta Lapinlahden ja Hietaniemen ainutlaatuiseen kaupunkiympäristöön rakennettujen ja rakentuneiden arvojen suojeluun. Ainoa "asemakaava", joka alueelle on tehty kuluneen, lähes 20 vuoden aikana, on ns. Lepakon tonttia koskeva hankekaavoitus Nokialle. Tuloksena on nykyinen vakuutusyhtiö Ilmarisen talo, joka pirstoi puistoa ja vaikuttaa visuaalisesti kaatuvan alueen päälle.
Esitetty keskustatunnelikaava on seuraava, puistoaluetta nakertava hanke, tuoden puistoalueelle arviolta 55500 autoa vuorokaudessa. Esitetty suuaukon sijoitus tuottaa melua ja ympäristösaasteita puistoon, joka on ainutlaatuinen sekä kasvustoltaan että historialtaan.
Pro Lapinlahden vastikään, 10. lokakuuta, järjestämässä Aleksis Kiven juhlassa Helsingin kaupungin tekninen kaupunginjohtaja ilmoitti Helsingin kaupungin harkitsevan Lapinlahden sairaalakäyttöä kaupungin omassa psykiatrisessa hoitotyössä, mahdollisesti osoittaen myös vuokrattavia tiloja mielenterveysjärjestöille.
Alueella toimii jo Koivulan koti kuntoutujille pitkällä vuokrasopimuksella. Näin ollen alueen käyttö mielenterveyden hoitoon näyttää jatkuvan, mikä on erityisen ilahduttavaa ja osoitus pitkäjänteisen kansalaistoiminnan arvostamisesta. Tämä tuo myös uusia mahdollisuuksia sairaalapuiston yhä tietoisempaan käyttöön toimintaterapiassa kuin potilaiden omaehtoisessa kuntoutumisessa.
Lapinlahden sairaala puistoineen ja Hietaniemen hautausmaat muodostavat historiallisen, todistusvoimaisen maisemakokonaisuuden, jonka turmelu köyhdyttää kaupunkiympäristöä kestävän kehityksen vastaisesti. Sairaalarakennus on suunniteltu ja sen puistoa on kehitetty jo 160-vuoden ajan parantamaan mielenterveyspotilaita. Lapinlahden sairaalapuistolla on myös kiistämätön kulttuurihistoriallinen arvo. Niiden säilyttämiseen tuleville sukupolville ollaan luomassa nyt toisaalla edellytyksiä, joiden samanaikainen mitätöiminen toisaalla keskustatunnelihankkeella vaikuttaa käsittämättömältä kaupunkisuunnittelulta.
Pro Lapinlahti edellyttää pitkäaikaisen aktiivisen kansalaistoiminnan antamalla painoarvolla, että kaupunkisuunnitteluvirasto paneutuu selvittämään keskustatunnelin läntiselle suuaukolle vaihtoehtoisen sijoituspaikan. Pro Lapinlahti esittää myös keskustatunnelin asemakaavan aluerajauksen muuttamista, niin että rajaukseen sisällytettäisiin samalla myös Lapinlahden sairaala- alue ja varmistettaisiin sen suojelun periaatteet enemmältä nakertelulta, tai että näitä kahta asemakaavaa valmistellaan rinnakkain.
Vaikka konsulttityönä tehdyssä puistoselvityksessä onkin esitetty keskustatunnelin suuaukon siirtämistä toisaalle, tehdyissä kasvillisuus- ja puistohistorian selvityksissä ei ole huomioitu hankkeen aiheuttamia melu- ja saasteongelmia. Keskustatunnelihankkeesta tulee laatia ajantasainen ja asianmukainen asemakaavan ympäristövaikutusten arviointi, jossa vertailussa on mukana vaihtoehtoinen suuaukon sijoituspaikka. Siinä tulee selvittää keskustatunnelin suuaukon sijoituksen ja liikennemäärän aiheuttamat vaikutukset alueen kulttuurihistoriallisille arvoille, jotka on todettu edellisen YVAn jälkeen. Näitä tietoja tarvitaan asiantuntevaan ja vastuunsa tuntevaan päätöksentekoon peruuttamattomasti ympäristöä pirstovasta hankkeesta
Helsingissä 18. lokakuuta 2006
Pro Lapinlahti-Lappviken ry.:n puolesta
Jussi Lehtonen
puheenjohtaja
Talvisissa maisemissa katse kääntyy jo hitaasti kohti kevättä, joka tuokin taas tullessaan paljon Lapinlahteen liittyvää asiaa.
Alkuvuodesta Helsingin kaupunki ilmoitti iloksemme ottavansa Lapinlahden omaan käyttö ö nsä ja sijoittavansa sinne psykiatriaan liittyviä toimintojaan. Kevään aikana kaupunginhallitukselle esitellään suunnitelma siitä mitä tarkalleen ottaen Lapinlahteen tulee. HUS:n syö mishäiriö yksikkö jatkaa ainakin toistaiseksi Lapinlahden pohjoissiivestä vuokraamissaan tiloissa. Pro Lapinlahti on seurannut valppaana päätö ksenteon eri vaiheita, ollut yhteydessä päättäjiin ja eri toimijoihin ja esiintynyt monin tavoin julkisuudessa näiden asioiden tiimoilta. Pro Lapinlahti otti ilolla vastaan Helsingin kaupungin uutisen, sillä sen myö tä vahvistuu Pron perimmäinen toive Lapinlahden säilymisestä alkuperäisessä käyttö tarkoituksessaan; psykiatrisen hoidon ja psykiatristen potilaiden palveluksessa. Pron näkö kulmasta olisi myö nteistä jos HUS ja kaupunki voisivat toimia Lapinlahdessa rinnakkain ja hyö tyä toistensa läsnäolosta.
Helsingin kaupunki laittaa Pron pyynnö stä Lapinlahden puistoon opastintaulun puiston käytö stä. Vuosia vireillä ollut hakemus Lapinlahden puistoalueen suojelemisesta rakennussuojelulailla raukesi Ympäristö keskuksen kielteiseen päätö kseen. Päätö ksessä vedottiin keskeneräiseen kaavoitukseen ja alueen suojelemiseen asemakaavalla. Pro teki päätö ksestä valituksen, koska asemakaavalla suojeleminen ei mielestämme ole riittävä toimenpide ainutlaatuisen puistoalueen turvaamiseksi.
Lisää alkuvuoden positiivisia uutisia: - Yhdistyksemme puheenjohtaja Jussi Lehtonen valittiin Vuoden 2006 Valopilkuksi! - Puutarhurimme Arvo Juutilainen on saanut 9000 euron apurahan Kulttuurirahastolta ja voi työ skennellä ensi kesän Lapinlahden puutarhassa!
Puutarhapalstojen viljely jatkuu puutarhalla. Kaikki 11 palstaa ovat viljelyksessä. Pyydämme nyt kaikkia palstan varanneita vahvistamaan varauksensa 15.5. mennessä. Vahvistamattomia ja siten vapautuvia palstoja voi tiedustella Pron yhteyshenkilö iltä Irma Pillailta 040-3340156 tai Outi Tulenmaalta 0440700772 ja asiasta ilmoitetaan siinä tapauksessa myö s paikallislehdessä.
Tulevia tapahtumia:
PRO LAPINLAHTI-LAPPVIKEN RY:n KEVäTKOKOUS pidetään torstaina 22.3 klo 18 Lapinlahden sairaalan Omenapuutalossa. Käsitellään sääntö määräiset ja ajankohtaiset asiat.
Kevätkokouksen jälkeen saamme seurata kulttuuritapahtumaa Lapinlahden sairaalan syö mishäiriö poliklinikalla klo 19:00
Perinteinen linturetki Lapinlahden rantamaisemissa maanantaina toukokuun 7 päivä klo 6-7. Retki toteutuu entiseen tapaan opastettuna, tapaamme klo 6 puutarhan kaivolla! Tervetuloa!
Keväinen kylvö tapahtuma järjestetään lauantaina 26.5 klo 13.Tervetuloa kylvämään Pron kukkapenkkiin kehäkukkia, malvaa, ruiskukkia ym.
Syksyistä Sadonkorjuujuhlaa vietämme torstaina 30.8.2007 klo 18.
Valoisin kevätterveisin! Helsingissä 5.3.2007
Jäsenmaksuasiaa: syyskokous päätti vuoden 2007 jäsenmaksuksi edelleen 12 euroa. Pyydämme maksamaan sen Pro Lapinlahti-Lappvikenin tilille 8000012-79016290 Sampopankkiin mielellään 30.4 mennessä. Ohessa tilisiirtolomake, maksa sillä merkitsemällä nimesi, allekirjoituksesi ja tilinumerosi. Voit maksaa myö s suoraan netissä vastaavilla tiedoilla ja viitenumerolla 456. Kun käytät viitenumeroa älä merkitse viestikohtaan mitään. Jos kuitenkin maksat tililtä, jonka pankille ilmoitettu ensimmäinen käyttäjä on joku muu henkilö tai yhteisö tai maksat useamman kuin yhden henkilö n jäsenmaksun, älä merkitse viitettä tai viivaa se yli ja kirjoita maksajatiedot viitekohtaan. Yhteisö jen kannatusmaksu vuonna 2007 on 100 euroa.
Ekstra: Prolaisetkin ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kannustavat jäseniään tiedustelemaan sähkö ntuottajaltaan mahdollisuutta saada ainakin osa kotitaloussähkö stään tuuli- tai vesivoimasta. Esim. Helsingin Energiassa tämä onnistuu yhdellä puhelinsoitolla. Lisämaksua tästä merkittävästä muutoksesta seuraa vain n. 10 euroa vuodessa!
Tietoja ekologisesti tuotetusta sähkö stä myö s osoitteessa www.ekosahko.fi.
Elokuun viimeisenä torstaina saimme viettää mieliinpainuvan Sadonkorjuujuhlan Lapinlahden puutarhassa. Vieraita paikalla oli lähemmäs sata, yllättävästä sateesta huolimatta. Kiitämme vielä taiteilijoita ja osallistujia, jotka eivät antaneet sateen lannistaa juhlamieltä. Ohjelmisto oli monipuolinen. Anu Alviola lauloi ja soitti kannelta vanhalla puunrungolla istuen auringonvarjon alla. Varjoa kannatteli Lilli Kinnunen, jonka l'IHANA HISTORIA installaatioon esitys kuului. Tämän jälkeen saimme kuulla ja nähdä energistä ja hyväntuulista capoeira-esitystä Forca Natural -ryhmän esittämänä. Viimeiseksi esiintyivät Turku Romantic Movement -yhtyeestä Rami ja Pete laulaen ja kitaraa soittaen. Kukkakimput ja puffetin tarjoilut tekivät hyvin kauppansa.
Lapinlahden sairaalan puutarhan palstoilla on kesä sujunut hyvin. Kaikki vuokrattavat palstat ovat viljelyksessä. Mahdollisista uusista palstoista informoidaan keväällä Ruoholahti-lehdessä ja vapautuvat ja uudet palstat arvotaan halukkaiden kesken.
Helsingin kaupungin suunnitelman mukaan Lapinlahden sairaalaan sijoitetaan vuonna 2009 alkavan peruskorjauksen jälkeen sosiaalitoimen päihde- ja ensihuollon yksiköitä sekä kehitysvammaisten ryhmäkoteja. Lisäksi sairaalaan jää HUS:n syömishäiriöosasto, poliklinikka ja päiväosasto. Koivulassa toimii edelleen Y-säätiön nuorten mielenterveyskuntoutujien tukiasuntoja.
Pro Lapinlahti - Lappviken ry tukee suunnitelmaa, mutta edellyttää että HUS:n syömishäiriöyksikön pitkän tähtäimen tilatarve huomioidaan Lapinlahden tulevaisuuden suunnitelmissa. Syömishäiriöyksikön potilasjonot ovat päässeet venymään kohtuuttoman pitkiksi, pahimmillaan jonotusaika poliklinikalle on jopa kolme vuotta eikä hoitotakuu toteudu!
Yhdistys on hakenut Lapinlahden sairaalan puiston suojelemista rakennussuojelulain nojalla ja tehnyt Ympäristöministeriölle valituksen kielteisestä suojelupäätöksestä. Valituksen käsittely on kesken.
Keskustatunnelin kaavaluonnos on jälleen ajankohtainen. Toteutuessaan tunnelin sisäänajoaukko sijoittuu sairaalan puiston länsilaitaan. Voit tutustua ja vaikuttaa asiaan käymällä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla ( - nähtävänä nyt - keskustatunneli - postia kaupunkisuunnitteluvirastolle osoitteeseen kaupunkisuunnittelu@hel.fi.) Hankkeesta vastaa arkkitehti Martin Bunders p. 09-310 37203.
Taloudenhoitaja kertoi iloksemme, että jäsenmaksunsa ovat maksaneet tänä vuonna jo yli 150 henkilöä. Joiltakuilta jäseniltämme on vielä mahdollisesti jäänyt tämän vuoden jäsenmaksu maksamatta. Jäsenmaksu on suuruudeltaan 12 euroa ja maksetaan Pro Lapinlahti-Lappvikenin tilille 800012-79016290 Sampopankkiin sähköisesti tai yleisellä tilisiirtolomakkeella. Käytä mielellään viitenumeroa 123 äläkä merkitse viestikohtaan mitään. Jos kuitenkin maksat tililtä, jonka pankille ilmoitettu ensimmäinen käyttäjä on joku muu henkilö tai yhteisö tai maksat useamman kuin yhden henkilön jäsenmaksun, kirjoita maksutiedot viitekohtaan äläkä merkitse viitenumeroa.
Tuolloin juhlitaan sairaalassa potilaana ollutta kansalliskirjailijaa ja suomalaista kirjallisuutta. Samalla vietetään maailman mielenterveyspäivää. Ohjelmassa on
NäKöKULMIA LAPINLAHDEN SAIRAALAN TULEVAISUUTEENKunnallisvaalien alla Pro Lapinlahti haluaa tuoda syksyyn keskustelua mielenterveydestä ja siihen liittyvästä politiikasta - katso myöhemmin kirjeessä Aleksis Kiven päivän ohjelma!
Elokuista sadonkorjuujuhlaa saimme vaihteeksi viettää auringon valossa. Omenapuiden alla haitarinsoitto vastaanotti yleisön, jota lopulta saapui paikalle lähes 200 henkeä. Saimme myös kuulla vauhdikkaan monologin Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä Jussi Nikkilän esittämänä. Illan kitara- ja lauluohjelmasta vastasivat taidokkaasti Tapio Kojo ja Nisse Rikama. Sateisen kesän jälkeen puffetin tarjonta oli runsasta ja kukat, pavut, omenat ja leivonnaiset tekivät hyvin kauppansa. Väki vaikutti viihtyvän vanhan puutarhan kesäisessä ilmatunnelmassa.
Tilannekatsaus syksyyn kertoo, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on päättänyt siirtää viimeisetkin Lapinlahdessa sijaitsevat toimintonsa eli koko syömishäiriöyksikön Psykiatriakeskukseen. Näin päättyy Hyks-Husin pitkä yhtenäinen ajanjakso Lapinlahdessa.
Upeaa Lapinlahtea jää nyt siis isännöimään yksin Helsingin kaupunki, jonka kanssa Pro pyrkii tiiviimpään yhteistyöhön. Mielenterveystyö ja kulttuuritoiminta säilykööt Lapinlahdessa - siinä Pron edelleen voimassa oleva toiminta-ajatus lyhyesti!
Kuntavaalisyksyn ohjelmassa Aleksis Kiven päivänä perjantaina 10.10 klo 18 Lapinlahden sairaalan auditoriossa vaalitentti!
Tule jututtamaan ehdokastasi Lapinlahteen ja keskustelemaan mielenterveyspalveluihin liittyvistä asioista! Katso tarkemmin seuraava sivu!!
ILLAN OHJELMA 10.10.2008 klo 18:Vaalitentti Helsingin mielenterveyspalveluista kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa - vetäjänä dosentti Irma Kiikkala
Kahvitarjoilun jälkeen vaalitentti ja kulttuuriohjelma jatkuvat. Ohjelma päättyy viimeistään klo 20.30.
Järjestetään yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa!
Pro Lapinlahden syyskokous torstaina 20.11 klo 18 Omenapuutalossa.
Jäsenmaksuasiaa: Jäsenmaksun maksaneita on toistaiseksi ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna. Asia on ehkä mennyt keväällä ohi silmien, kun emme enää ole muutamaan vuoteen lähettäneet erillistä maksulomaketta. Viime syyskokouksen päättämä jäsenmaksu vuodelta 2008 on siis 12 euroa ja se maksetaan Pro Lapinlahti-Lappvikenin tilille 800012-79016290 Sampo pankkiin sähköisesti tai yleisellä tilisiirtolomakkeella. Kun käytät viitenumeroa 1232, niin maksaessa tarvitsee täyttää vain pakolliset kohdat. Jos kuitenkin maksat tililtä, jonka pankille ilmoitettu ensimmäinen käyttäjä on joku muu henkilö tai yhteisö tai maksat useamman kuin yhden henkilön jäsenmaksun, kirjoita maksajatiedot viestikohtaan äläkä käytä viitenumeroa.
Helsingissä syyskuun viimeisenä päivänä
Kaisa Välttilä
kaisa.valttila@kolumbus.fi
p. 09-1352179
HUS:n syömishäiriöyksikön muuton myötä päättyy Lapinlahden sairaalan yli 167 vuotta kestänyt toiminta alkuperäisessä tarkoituksessaan psykiatrisena sairaalana. Samalla päättyy maailman toiseksi vanhimman psykiatrisen yksikön tarina niin toiminnallisesti kuin kulttuurisestikin. Miten tähän on tultu, mitähän tulevaisuus tuo tullessaan?
Kun Suomen suurruhtinaskunnan lääkintähuollosta vastaavat johtajat päättivät vuonna 1830 saada psyykkisesti häiriintyneille kunnon hoidon, he toimivat päämäärän hyväksi määrätietoisesti ponnisteluja kaihtamatta. Maa oli köyhä ja kaikesta puutetta, jouduttiin pyytämään keisarilta apua. Hanke onnistui ja aikansa uudenaikaisimpiin kuuluva sairaala rakennettiin koko Suomea palvelemaan. Projekti oli aikanaan mittavampi kuin esimerkiksi Musiikkitalon rakentaminen Helsinkiin nykyresursseilla! Moista ei psykiatristen potilaiden hyväksi tässä ajassa tehtäisi!
1980-luvun puolivälissä HYKS:ssa lähdettiin ajamaan keskittämistä, jotta kaikki toiminta saataisiin Meilahden sairaala-alueelle. Tämä olisi merkinnyt melkoista psykiatrian alasajoa ja vastarinta synnytti parissa vuodessa Pro Lapinlahti -liikkeen. Arvot olivat kuitenkin muuttumassa taloudellista tehokkuutta painottavaan suuntaan sekä kunnallispolitiikassa että terveydenhuollossa. 1990-luvun lama korosti asiaa. Psykiatria jäi terveydenhuollon kentässä lapsipuolen asemaan. Lapinlahdessa kansalaisliike ylsi torjuntavoittoon, mutta taistelu jatkui.
1990-luvun loppupuolella Helsingin kaupunki alkoi havitella Lapinlahden aluetta omaan käyttöönsä ja sai muiden HYKS:n osakaskuntien tuen pyrkimyksilleen. Aktiivisen kansalaistoiminnan ansiosta uhka saatiin väliaikaisesti torjuttua. HYKS kuitenkin myi Lapinlahden sairaalan Helsingille alennushinnalla, mikä oli HYKS:n ja seuraajaorganisaatio HUS:n kannalta paha taloudellinen kömmähdys. Näin suurin osa Lapinlahden sairaalan toiminnoista päätettiin siirtää kunnostettuihin Hesperian sairaalan tiloihin, nykyiseen Psykiatriakeskukseen. Syömishäiriöyksikön oli tarkoitus toistaiseksi jäädä Lapinlahden sairaalaan, mutta logistisen ja taloudellisen tehokkuuden nimissä se siirretään nyt Psykiatriakeskukseen, mikä aiheuttaa siellä huomattavaa ahtautta. Päädytään tilanteeseen, jossa psykiatrisen sairaalahoidon tarpeeseen ei vastata riittävästi ja useat yksiköt joutuvat toimimaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Pro Lapinlahti ilmaisee huolensa HUS-psykiatrian tilojen riittävyydestä ja toimivuudesta.
Helsingin kaupunki kaavailee Lapinlahden sairaalaan kehitysvammaisten ja päihdenuorten hoitoa. Kun alueella on kroonisia skitsofreniapotilaita entisessä Koivulan asuntolarakennuksessa, yhdistelmä on vähintäänkin haasteellinen. Onko näin syntyvän hoidollisen kokonaisuuden toimivuutta loppuun asti pohdittu potilaiden ja henkilökunnan näkökulmasta?
Lapinlahden sairaalan viimeaikainen historia osoittaa, että ns. hyvinvointiyhteiskunnan terveys- ja sosiaalipoliittinen käytäntö pohjautuu suureksi osaksi taloudellisiin näkökohtiin eikä asiakkaiden hyvään? saati sitten kulttuuristen arvojen huomioonottamiseen. Tuloksena on, että potilaiden hoitoympäristöt huononevat.
Pro Lapinlahti ry ajaa edelleen Lapinlahden sairaalan ja sitä ympäröivän puistoalueen säilyttämistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien hyväksi järkevällä ja asiakkaat huomioivalla tavalla. Tämä kyllä edellyttää jonkinlaista arvomaailman muutosta päättäjien taholla - päästäisiinkö Lapinlahden sairaalan perustajien tasolle?
Pro Lapinlahti - Lappviken ry
Kaisa Välttilä
kaisa.valttila@kolumbus.fi
p. 09-1352179
Vuonna 2009 Pro Lapinlahti ?yhdistys jatkaa toimintaansa edellisten vuosien tapaan ajamalla Lapinlahden sairaalan säilymistä mielenterveystyön käytössä sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia Lapinlahden väelle ja muille kaupunkilaisille. Helsingin kaupungin suunnitelmat koskien Lapinlahden sairaalarakennusta sekä Venetsia-, Omenapuu- ja terapiataloja ovat erityisen kiinnostuksen kohteina. Niihin liittyvää suunnittelua ja päätöksentekoa seurataan tarkasti ja otetaan tarvittaessa niihin kantaa. Lisäksi pyritään tehostamaan puiston suojelua ja terapeuttista käyttöä. Myös Lapinlahden puutarhapalstoja koskeva vuokrasopimus on tarkoitus uusia Helsingin kaupungin kanssa ja jatkaa palstojen hallinnointia.
Sääntömääräiseen toimintaan kuuluvat kevätkokous maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Yhdistys järjestää mahdollisuuksien mukaan seuraavat tapahtuvat:
Linturetki
Kylvötalkoot
Sadonkorjuujuhla
Aleksis Kiven päivän juhla
Lisäksi järjestetään kulttuuritapahtumia erityisesti Alvilan väelle. Pro Lapinlahti pyrkii kehittämään ?terveyttä kulttuurista? ?henkistä toimintaa myös pitkällä tähtimellä. Lapinlahdesta voisi hyvin tulla tämänkaltaisen hoito- ja taidekäsityksen edelläkävijä.
Vuoden 2009 aikana Helsingin kaupunki hyväksynee viimeinkin hankesuunnitelman Lapinlahden sairaalan tulevasta käytöstä. Mukana on ilmeisesti Helsingin kaupungin sosiaalitoimen päihde- ja ensihuollon sekä kehitysvammatyön yksikköjä. Pro Lapinlahti pitää yhteyttä tuleviin toimijoihin ja pyrkii edesauttamaan kaikkien kannalta toimivan kokonaisuuden syntymistä. Yhdistyksen tehtävänä on siirtää Lapinlahden perinteitä uusille käyttäjille ja tuoda esiin puiston ja kulttuurityön merkitystä hoitotyössä ja paranemisessa.
Puiston suojelusasialle annetaan erityinen painoarvo. Alueen suojelemisesta tarvitaan sitova kokonaispäätös. Ympäristökeskuksen kielteiseen suojelupäätökseen on tehty valitus, jonka käsittely on kesken. Vuoden 2009 aikana Helsingin kaupunki laatii alueelle asemakaavaa. Pro Lapinlahti ? Lappviken ry seuraa kaavoitusta ja osallistuu siihen mahdollisuuksien mukaan.
Yhdistys pyrkii nostamaan julkiseen keskusteluun Lapinlahden sairaalan ja puiston hyvään hallintoon liittyviä kysymyksiä ja seuraa Lapinlahden sairaalan käyttö- ja korjaussuunnittelun edistymistä. Yhdistys edistää käytettävissään olevin keinoin pitkäjänteisen suunnitelman laatimista Lapinlahden sairaalasta arvokkaana osana helsinkiläisten mielenterveyspalveluita.
Pro Lapinlahti - Lappviken ry
Kaisa Välttilä
kaisa.valttila@kolumbus.fi
p. 09-1352179
Hyvät Prolaiset!
Leppeä syksy alkoii Lapinlahdessa Sadonkorjuujuhlan merkeissä 20.8.
Ilta käynnistyi IHAN KUIN IHMINEN KUUNTELISI-teatteriesityksellä luentosalissa. Sieltä reilut sata juhlijaa siirtyivät puutarhalle kuuntelemaan Casa Franca-yhtyettä. Kirpputori ja puffetti vetivät paljon asiakkaita.
Ihan kuin ihminen kuuntelisi-esitystä esitettiin vielä viikon verran Lapinlahdessa ja hyvällä menestysellä! Sen näki yli 300 katsojaa. Näytelmän vapaaehtoinen tuotto suunnataan nuorille mielenterveyspotilaille.
Esitys kertoi pieniä tarinoita Lapinlahden sairaalan potilaista, pieniä kohtaamisia ja kertomuksia eheyden ja sairauden rajoilta. Näyttelijät Ella Pyhältö ja Outi Vuoriranta olivat valmistaneet esityksen tarpeesta ottaa kantaa mielenterveyspotilaiden oikeuksien puolesta. Monet katsojat jäivätkin esityksen jälkeen kertomaan omista kokemuksistaan ja kyselemään Lapinlahden tilanteesta.
Näennäisestä hiljaiselosta huolimatta Lapinlahdessa tapahtuu kaikenlaista. Puutarhalla on järjestetty erilaisia tutustumiskierroksia. Palstat ovat aktviivisesti viljelyksessä.
Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna opiskelijat valtasivat yli 25 vuotta tyhjillään olleen Venetsia-rakennuksen. Pro Lapinlahdella ei ole valtauksen kanssa tekemistä, mutta yhdistys on sitä mieltä, että hienon rakennuksen on aika päästä käyttöön. Venetsia-rakennuksen elävöittäminen on alusta saakka Prolle tärkeä tavoite.
Lauantaina 10.10.09 vietetään jälleen Aleksis Kiven päivää ja maailman mielenterveyspäivää. Tuolloin Pro järjestää kulttuuritapahtuman Alvilan tiloissa Lapinlahden alueella klo 16.30. Tilaisuus on pienimuotoinen ja sen tähden sinne ilmottaudutaan joko sähköpostitse osoitteeseen jussi.lehtonen@welho.com tai tekstiviestitse puhelinnumeroon 050-3658649.
Tilaisuuteen kutsutaan myös Lapinlahden tulevia toimijoita eli Helsingin kaupungin sosiaali-, kehitysvamma- sekä päihdetyön edustajia. Pro Lapinlahti-liike haluaa olla mukana Lapinlahden murrosvaiheessa ja varmistaa kulttuurisen perinnön ja arvojen siirtymisen Lapinlahden tulevaisuuteen.
Pro Lapinlahden syyskokous pidetään 5.11 klo 17.30 Lapinlahden Omenapuutalossa. Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
Helsingissä 11.9.2009 www.prolapinlahti.fi
Jäsenmaksuasiaa: Jäsenmaksu vuonna 2008 on 12 euroa ja se maksetaan Pro Lapinlahti-Lappviken tilille 8000
Kaisa Välttilä
kaisa.valttila@kolumbus.fi
p. 09-1352179
Katja Liuksiala
katja.liuksiala@kolumbus.fi
p. 040-564 5396
Sepänkatu 15 b 30, 00150 Hki
Vuonna 2010 Pro Lapinlahti –yhdistys jatkaa toimintaansa edellisten vuosien tapaan ajamalla Lapinlahden sairaalan säilymistä mielenterveystyön käytössä sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia Lapinlahden väelle ja muille kaupunkilaisille.
Helsingin kaupungin suunnitelmat Lapinlahden sairaalarakennuksen sekä Venetsia-, Omenapuu- ja terapiatalojen suhteen ovat erityisen kiinnostuksen kohteina. Päätöstä remontin alkamisesta odotellaan vuoden 2010 aikana. Pro Lapinlahti seuraa aktiivisesti suunnitelmien etenemistä. Lisäksi pyritään tehostamaan puiston suojelua ja terapeuttista käyttöä. Myös Lapinlahden puutarhapalstojen hallinnointia jatketaan.
Sääntömääräiseen toimintaan kuuluvat kevätkokous maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Yhdistys järjestää mahdollisuuksien mukaan seuraavat tapahtuvat:
- Linturetki
- Kylvötalkoot
- Sadonkorjuujuhla
- Aleksis Kiven päivän juhla
Lisäksi järjestetään kulttuuritapahtumia erityisesti Alvilan kuntoutuskodin väelle. Pro Lapinlahti pyrkii kehittämään ”terveyttä kulttuurista” –henkistä toimintaa myös pitkällä tähtimellä. Lapinlahdesta voisi hyvin tulla tämänkaltaisen hoito- ja taidekäsityksen edelläkävijä.
Vuoden 2010 aikana Helsingin kaupunki hyväksynee viimeinkin hankesuunnitelman Lapinlahden sairaalan tulevasta käytöstä. Mukana on ilmeisesti Helsingin kaupungin sosiaalitoimen päihde- ja ensihuollon sekä kehitysvammatyön yksikköjä. Pro Lapinlahti pyrkii solmimaan yhteyksiä tuleviin toimijoihin ja edesauttamaan kaikkien kannalta toimivan kokonaisuuden syntymistä. Yhdistyksen tehtävänä on siirtää Lapinlahden perinteitä uusille käyttäjille ja tuoda esiin kulttuurityön ja puiston terapeuttista merkitystä.
Puiston suojelusasialle annetaan erityinen painoarvo. Alueen suojelemisesta tarvitaan sitova kokonaispäätös. Ympäristökeskuksen kielteiseen suojelupäätökseen on tehty valitus, jonka käsittely on kesken. Vuoden 2010 aikana Helsingin kaupunki laatii alueelle asemakaavaa. Pro Lapinlahti – Lappviken ry seuraa kaavoitusta ja osallistuu siihen mahdollisuuksien mukaan.
Yhdistys pyrkii nostamaan julkiseen keskusteluun Lapinlahden sairaalan ja puiston hyvään hallintoon liittyviä kysymyksiä ja seuraa Lapinlahden sairaalan käyttö- ja korjaussuunnittelun edistymistä.
Pro Lapinlahti – Lappviken ry
Kevätkirje 2010
Hyvät Prolaiset!
Valo lisääntyy ja kevät tekee töitään lumen ja jään alla. Lapinlahden puutarhapalstat ovat tulevana kesänä kaikki ahkerassa viljelyksessä ja talon tulevat ”uudisasukkaatkin” ovat kiinnostuneet palstan hoidosta. Tänä keväänä tullaan Lapinlahdessa kokeilemaan pienimuotoisesti myös hiekkaviljelyä.
Lapinlahden sairaalan remontin arvioidaan olevan valmis vuoden 2012 lopulla. Pro Lapinlahti-yhdistyksen onkin syksyllä tyhjennettävä alueella käytössään oleva ns. Omenapuutalo. Väliaikaiset säilytystilat arkistoillemme saamme Alvilan tiloista.
Pro Lapinlahti - yhdistyksen vuoden 2010 uuden hallituksen kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja Jussi Lehtonen, varsinaiset jäsenet Markku Kaipainen (varapj), Pekka Virtanen ja Kaisa Välttilä varajäseninään Irma Pillai, Ulla Häyrinen ja Katja Liuksiala (sihteeri). Toista vuottaan hallituksessa jatkavat Arvo Juutilainen-Kelaranta, Tiina Taipale ja Jukka Suurmäki varajäseninään Tiina Tuominen, Pirkko Nilsson ja Matti Ponteva (taloudenhoitaja).
Syyskokous päätti vuoden 2010 jäsenmaksuksi edelleen 12 euroa. Pyydämme maksamaan sen Pro Lapinlahti – Lappvikenin tilille 800012-79016290 Sampo-pankkiin, mielellään 30.4. mennessä. Voit maksaa sen tavallisella tilisiirtolomakkeella merkitsemällä nimesi, allekirjoituksesi, tilinumerosi ja viitenumeron 1232 tai netissä vastaavilla tiedoilla. Kun käytät viitenumeroa, älä merkitse viestikohtaan mitään. Jos kuitenkin maksat tililtä, jonka pankille ilmoitettu ensimmäinen käyttäjä on joku muu henkilö tai yhteisö tai maksat useamman kuin yhden henkilön jäsenmaksun, älä merkitse viitettä tai viivaa se yli ja kirjoita maksajatiedot viitekohtaan. Koska tulemme vielä syyskirjeessä yleisesti muistuttamaan jäsenmaksusta, sinun kannattaa merkitä maksamasi muistiin, ettet turhaan maksa kahdesti.
Tulevat tapahtumat:
PRO LAPINLAHTI – LAPPVIKEN RY:N KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN 13.4.2010 KLO 18.
PAIKKANA ON LAPINLAHDEN SAIRAALAN OMENAPUUTALO.
Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
Tulevia tapahtumia:
Linturetki maanantaina 3.5 klo 6.00.
Tavataan puutarhan kaivolla!
Kylvötapahtuma ja kirpputori lauantaina 22.5 klo 12.
Tapahtuman yhteydessä tutustumme puutarhan historiaan ja nykyviljelyyn.
Sadonkorjuujuhla torstaina 19.8 klo 18. Tapahtumaan tulee esiintymään Koiton Laulu, lisäksi muita esityksiä sekä kirpputori. Cafe Lenitassa kevyttä alkusyksyn kasvisruokaa.
Aleksis Kiven päivän juhlaa vietämme 10.10.2010!
”Elämä asuu pienessä ja vaatimattomassa.
Elämä nukkuu refugiossa, ei loistohotellissa.
Elämä kulkee jalan, ei suihkukoneella.
Elämä viihtyy pienessä tienvarren keltaisessa kukassa,
ei kristallikruunuissa.
Elämä ravitsee lapsiaan yksinkertaisella ruualla,
pienen pienillä hetkien välähdyksillä.
Ja sillä, että saa olla läsnä, yhdessä. Tässä.
Joko olisi meidän aika löytää tiemme sinne, missä elämä on?
Kulkea yhdessä kohti yksinkertaisuutta.”
Heli von Bruun: Linnunradan tiellä, Salut Oy 2009
Tervetuloa tapahtumiin!
Valoisin kevätterveisin!
Helsingissä 12.3.2010
Prolapinlahtiry.fi
Kaisa Välttilä
kaisa.valttila@kolumbus.fi
p. 09-1352179
katja.liuksiala@kolumbus.fi
p. 040-564 5396
Sepänkatu 15 b 30, 00150
Helsinki 15