OSA 1: VUODET 1988-1998

TEKSTI: KAISA MÄÄTTÄ

” Pro Lapinlahti- liike oli yksi aikansa merkittävistä helsinkiläisistä sosiaalisista liikkeistä. Mobilisoituessaan se sai mukaansa tuhansia eri-ikäisiä kaupunkilaisia puolustamaan lakkautusuhan alle joutunutta Lapinlahden sairaalaa. Kaikkiaan kiista sairaalan kohtalosta kesti yli 20 vuotta, minkä aikana liike koki kaksi mobilisaatiovaihetta. ”

(Minna Mustonen, Sosiologian Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto 2010)

PRO LAPINLAHTI RY:N PERUSTAMINEN

Aluksi Pro Lapinlahti oli liike, joka nousi vastustamaan HYKS:n psykiatrian klinikan siirtämistä kauniista, kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta puistoympäristöstä ja C.L.Engelin suunnittelemasta, vuonna 1841 valmistuneesta rakennustaiteellisesti arvokkaasta Lapinlahden sairaalasta Meilahteen.

Entisten ja silloisten potilaiden vauhdittamana protesti, johon heti liittyi myös omaisia ja henkilökuntaa, laajeni pian kansalaisliikkeeksi. Syksyllä 1987 alettiin kerätä kansalaisadressia Lapinlahden sairaalan säilyttämisen puolesta. Sen allekirjoitti yli 7200 henkilöä.

Yhdistyksen nimeltä Pro Lapinlahti- Lappviken ry perustava kokous oli 17.2.1988. Ensimmäisen vuosikymmenen lopulla mielenterveys- ja kulttuuriyhdistys Pro Lapinlahteen kuului runsaat 200 jäsentä. Yhdistys oli kaikille avoin. Sääntöjen mukaan sen tarkoituksena oli vapauttaa keskustelua mielenterveydestä ja voimistaa myönteistä asennoitumista mielenterveyskysymyksiä kohtaan. Se pyrki edistämään Lapinlahden sairaalan tarjoamia ja muitakin mielenterveyspalveluja käyttävien henkilöiden elämänlaatua. Tarkoitus oli myös vaikuttaa siihen, että Lapinlahden sairaala saa jatkaa toimintaansa perinteisessä, arvokkaassa ja viihtyisässä paikassaan. Yhdistys myös pyrki vaalimaan Lapinlahden synnyttämää monipuolista kulttuuria ja kehittämään uutta. Yhdistyksen toiminta oli ripeää ja tuotti tulosta. 19.5.1988 HYKS:n liittohallitus päättä yksimielisesti psykiatrian klinikan säilyttämisestä Lapinlahdessa ja sen saneeraamisesta. 9.6.1988 liittovaltuusto hyväksyi hallituksen esityksen.

Lapinlahti oli pelastettu ja yhdistys saavuttanut ensimmäisen merkittävän tavoitteensa. Kaksi vuotta jatkunut kiihkeä, julkinen keskustelu Lapinlahden kohtalosta päättyi sillä erää. 10.5.1988 Pro Lapinlahti jätti Uudenmaan lääninhallitukselle esityksen Lapinlahden päärakennuksen, Venetsia- rakennuksen ja sairaalaan liittyvön puistoympäristön suojelusta lain nojalla. Olihan kyseessä vanhin Suomessa alkuperäisessä käytössä oleva sairaala, C.L.Engelin viimeisiä suurtöitä. Lapinlahti oli silloin yksi maailman kuudesta vanhimmasta käytössä olevasta psykiatrisesta sairaalasta. 13.9.1993 lääninhallitus antoi päätöksen rakennusten suojelemisesta lailla, mutta puiston suojelu jäi laadittavan asemakaavan varaan. Yhdistyksen tehtävänä olikin asemakaavan valmistelun seuraaminen, mikä tuli jatkumaan seuraavalla vuosituhannella.

PRON TOIMINTA ALKUTAIPALEELLA

Yhdistys järjesti esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, juhlia ja muuta mielenvirkistystä niin jäsenilleen kuin muillekin. Perinteiseksi muodostuivat Aleksis Kiven päivän vietto – joka sattumoisin on myös Maailman mielenterveyspäivä -, syksyiset sadonkorjuujuhlat puutarhapoukamassa sekä kesäretki johonkin lähiseudun mielenterveys- ja / tai kulttuurikohteeseen. Keväisin tehtiin linturetki Lapinlahden mailla ja kylvettiin puutarhaan palstat, joita kesällä toimivassa puutarharyhmässä hoidettiin. Syystalkoissa oli tapana istuttaa kukkasipuleita. Ensimmäisen kymmenvuotiaskauden alkuaikoina järjestettiin Venetsian karnevaaleja, jossa ” raikuloitiin”, ja koko vuosikymmenen toimi pienryhmiä, tarpeen mukaan milloin ” Pron VPK:na”, milloin ” Venetsian vapaaseurakuntana ”. Se kokoontui sairaalapastorin huoneessa.

Alkuaikoina merkittävä Pro Lapinlahden toimintakohde oli Venetsia. Jo vuosia oli kaavailtu hiljalleen rapistuvan, aivan veden partaalla Lapinlahden rannassa sijaitsevan Venetsia-nimisen rakennuksen kunnostamista toiminta- ja asuinyhteisöksi psyykkisesti kärsiville ihmisille. Kunnostukseen kaavailtiin ekorakentamista kokeiluprojektina.

YHTEISTYÖ MUIDEN MIELENTERVEYSYHDISTYSTEN KANSSA

Yhdessä Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry:n kanssa Pro Lapinlahti perusti keväällä 1997 Heta-palvelut Oy- nimisen sosiaalisen yrityksen ja Venetsiaa kaavailtiin sijaintipaikaksi. Tarkoitus oli myydä käsityötuotteita, pitää pesulaa ja korjausompelimoa, tehdä kodin korjaus- ja huoltotöitä, hoitaa kahvilaa jne. Rahoitusta haettiin EU:n Horizon – projektilta. Sitä ei saatu, joten hanke raukesi.

Toinen, edelleen tavoitteena pysytellyt asia oli Lapinlahden rappeutuneen ympäristön – puiston, puutarhojen ja rannan – kohentaminen yhdessä klinikan kanssa. Lapinlahti oli aikoinaan kuuluisa kauneudestaan ja omaleimaisesta kasvistostaan. Olihan yksi ylilääkäreistä, vuosina 1868 – 1904 Lapinlahdessa toiminut professori A. Th. Saelan, myös arvostettu kasvitieteilijä. Yhdistys halusi tuoda esiin, että luonnon merkitys psyykkisessä kriisissä oleville ihmisille oli ensiarvoinen, ja että Lapinlahden niin kuin monen muun vanhan mielisairaalan puistot ja puutarhat olivat itsessään hoitavia. Käyttäähän ihminen tiedostamattomasti ympäristöä hyväkseen etsiessään itsessään piilevää elämänvoimaa.

PRO LAPINLAHTI RY:N ENSIMMÄINEN HALLITUS 1988 – 1989

Varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja Kari Pylkkänen, varapuheenjohtaja Jukka- Pekka Pentinsaari, sihteeri Laila Pulliainen, rahastonhoitaja Tarja Flittner, Marja Röpelinen, Kaisa Välttilä, Marjatta Huuhtanen. Varajäsenet: Liisa Ollikainen, Kimmo Kuoppasalmi, Marja Hannula, Rainer Mattson, Mikko Jaakkola, Matti Suoniemi, Kristina Lenck – Kalliola

Tulevina vuosina hallituksen kokoonpano on vaihdellut. Puheenjohtajana toimi Matti Ponteva vv.1989 – 1994 ja vv. 1994 – 2005 Markku Kaipainen.

TAIDETTA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ

Yhdistyksen logon ” Portti elämään” suunnitteli arkkitehti Olli Lehtovuori ja Mikko Jaakkolan Lapinlahdesta otetuista valokuvista tehtiin postikortteja, joita sitten myytiin. Kansainvälistäkin yhteistyötä oli : Kesällä 1988 Tarja Flittner ja Laila Pulliainen osallistuivat Jyväskylässä pidettyyn WHO:n kansainväliseen mielenterveyskongressiin. Aiheena oli potilaiden osallistuminen mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Marraskuussa 1988 Marja Hannula edusti Suomea WHO:n järjestämässä potilasjärjestöjen kokouksessa Mannheimissa. Suunniteltiin kansainvälisen yhteistoiminnan mahdollisuuksia ” Consumer involvement´n” kehittämisessä.

AKTIIVINEN SUHDE SAIRAALAAN JA KAUPUNKISUUNNITTELUUN

Kesällä 1991 Lapinlahden sairaala täytti 150 vuotta. Pro Lapinlahti osallistui juhlallisuuksiin.

1992 raivattiin vanha portinvartijan mökki kellarin vieressä puutarhassa puutarhaviljelijöiden tarpeisiin. Tanssipaviljonkiakin suunniteltiin ja piirustuksia laadittiin, mutta puutarhaan ei koskaan saatu ” koottavaa Carnival – lavaa”.

Pro Lapinlahti puolsi kävely- ja pyörätien tekemistä kiertämään Lapinlahden pohjukkaa hautausmaan muurin vieritse. Helsingin kaupungin suunnittelemaa Keskustatunnelia yhdistys ei kannattanut.

Vastaa