Aihearkisto: Ajankohtaista

Taiteen, tiedealojen ja kulttuuritoimijoiden vetoomus Lapinlahden alueen säilyttämisen puolesta

Päivitetty 12.5.2020

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle toimitettiin tiistain 12.5. kokoukseen kaksi vetoomusta, joissa yhteensä lähes 5500 henkilöä vetoaa Lapinlahden sairaala-alueen säilyttämisen puolesta. Vetoomuksissa on mukana monia nimekkäitä taiteilijoita.

Lapinlahden säilyttämisen puolesta allekirjoittavat mm. Samuli Edelmann, Krista Kosonen, Laura Birn, Jonna Järnefelt, Taisto Oksanen, Ritva Oksanen, Juho Milonoff, Kristiina Halttu, Sinikka Sokka, Sirpa Kähkönen, Laura Lindstedt, Johanna Sinisalo, Katja Kettu, Jukka Viikilä, Anja Kauranen Snellman, Aki Kaurismäki, Mika Kaurismäki, Claes Olsson, Saara Cantell, Kaisa Rastimo, AJ Annila, Katariina Lillqvist, Pirjo Honkasalo, Kaija Saariaho, Kimmo Pohjonen, Aija Puurtinen, Tapani Kansa, Neil Hardwick, Outi Popp, Axa Sorjanen ja Johanna Vehkoo.

Molemmissa vetoomuksissa on myös merkittävä määrä tieteentekijöitä ja arkkitehteja. Vetoomukset löytyvät kokonaisuudessaan seuraavien linkkien takaa:

https://www.adressit.com/lapinlahden_puolest

http://www.prolapinlahtiry.fi/taiteen-tiedealojen-ja-kulttuuritoimijoiden-vetoomus-lapinlahden-alueen-sailyttamisen-puolesta/?fbclid=IwAR0nUXq6PMONBcvHp33rrFTXkDN95NgiDgPcEFPtyG-OJTDNnOm7jnLJTqc

Lisätietoja:

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry Katja Liuksiala p. 040 668 3328, katja.liuksiala@lapinlahdenlahde.fi,  Nonni Mäkikärki p.  0400 450065 nonni.makikarki@lapinlahdenlahde.fi, Tuomas Karisto p. 040 854 3636 tuomas.karisto@lapinlahdenlahde.fi

 

Taiteen, tiedealojen ja kulttuuritoimijoiden vetoomus Lapinlahden alueen säilyttämisen puolesta

Lapinlahden alue on mittaamattoman arvokas ja säilytettävä kaupungin omistuksessa

Helsinki haluaa myydä Lapinlahden sairaala-alueen. Kilpailutuksen päättyessä jäljellä on enää yksi vaihtoehto, ja kaupunkiympäristölautakunta päättänee tiistaina 12.5.2020 esisopimuksesta, joka on yksi merkittävä askel alueen kohtalon sinetöimisessä.

Hankesuunnitelmassa uuden hotellin ja Tove Janssonin museon on tarkoitus tuoda alueelle turismia ja palveluita. Hanke on monella tapaa houkutteleva, mutta hyväksymällä hankkeen helsinkiläiset kuitenkin menettävät jotain sellaista, mitä ei voi enää saada takaisin.

Helsinki on menettämässä Lapinlahden luonteen hyvinvointia edistävänä, asukkaita luokseen kutsuvana yhteisenä olohuoneena. Tällaiset tilat eivät synny ylhäältä määräten – niille voidaan vain luoda edellytyksiä ja toivoa, että tapahtuu jotakin hyvää ja tilasta tulee luova ja merkityksellinen.

Juuri näin on nyt tapahtunut: “Lapparista” on muodostunut voimavaroja elvyttävä matalan kynnyksen tila, jossa ihmiset voivat viihtyä, kohdata ja toteuttaa itseään ja jossa taiteilijat ja luovien alojen toimijat voivat työskennellä. Museovirasto toteaa (28.11.2019) Lapinlahden entisen mielisairaala-alueen olevan myös maamme sairaalarakennusperinnön kannalta ainutlaatuinen kohde ja valtakunnallisesti erityisen merkittävä kulttuuriympäristö.

Me allekirjoittaneet vetoamme kaupungin päättäjiin, että he ottavat huomioon Lapinlahden inhimillisen merkityksen, alueen erityisen perinnön ja hengen, ja arvioivat vielä uudelleen mahdollisuutta säilyttää alue kaikkien helsinkiläisten ulottuvilla. Mielenterveysongelmat, yksinäisyys ja eriarvoistuminen ovat yhteiskuntamme suurimpia uhkia, ja siksikin on tärkeää, että päättäjät löytävät tapoja suojella alueita, jotka ovat itsessään hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta edistäviä.

Jos Lapinlahti myydään suunnitelmien mukaan, kehittyy alue lähinnä sen taloudellisen kannattavuuden ehdoilla. Siksi on syytä kysyä, eikö Helsingissä ole jo riittävästi kaupallista tilaa?

Jos tämä ympäristö ja sen orgaanisesti kehittyvä kaupunkikulttuuri eivät ole verorahojen väärti, mikä sitten on? Lapinlahden säilyttäminen on teko, joka kunnioittaa alueen historiaa ja tunnistaa sen arvon helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin lähteenä nyt ja tulevaisuudessa.

 

Krista Petäjäjärvi, läänintaiteilija

Tuomas Karisto, yhteisötaiteilija

Sanna Tirkkonen, filosofian tutkijatohtori

Jussi Lehtonen, näyttelijä-ohjaaja

Jonna Järnefelt, näyttelijä

Egle Oddo, taiteilija, kulttuurituottaja, pedagogi

Maunu Häyrynen, professori

Idalotta Backman, näyttelijä, ohjaaja, TaL

Kirsi Heimonen, taiteilija-tutkija

Marcus Groth, näyttelijä/ohjaaja, kirjailija

Maria Joutsenvirta, kestävän talouden tutkija ja tietokirjailija

Sari Karttunen, kulttuuripolitiikan tutkija

Pasi Mäenpää, kaupunkitutkija

Ursula Hallas, esitystaiteilija, ryhmäpsykoterapeutti

Alisa Javits, taiteilija

Kasper Muttonen, kuvanveistäjä

Taija Helminen, näytelmäkirjailija

Klaus Welp, ohjaaja, kuvajournalisti

Tiina Törö, graafinen suunnittelija

Rita Paqvalen, tietokirjailija

Taina Mäki-Iso, teatteriohjaaja, klovni

Tuija Minkkinen, taiteellinen vastaava

Kirsi-Marja Moberg, kuvataiteilija

Maaretta Caselius, kuvataiteilija

Maija Kerko, kulttuurin tutkija

Anna Lehtonen, ympäristö- ja draamakasvattaja, tutkija

Karin Pennanen, elokuvantekijä

Katriina Siivonen, dosentti

Kristiina Tuura, tilataiteilija

Pauliina Latvala-Harvilahti, dosentti

Risto Ruuth, graafinen suunnittelija

Kati Kaartinen, näytelmäkirjailija

Heidi Fast, äänitaiteilija-tutkija

Tuuli Holman, taiteilija

Terhi Varjoranta, taideterapeutti, työnohjaaja, pastori

Mira Caselius, taiteen kandidaatti

Lauri Jäntti, uskontotieteilijä, kaupunkitaiteilija

Laura Lindstedt, kirjailija

Dan Henriksson, teaterchef, teatterinjohtaja

Anni Pellikka, esiintyvä taiteilija-pedagogi

Mikaela Hasán, ohjaaja

Anna Blom, ohjaaja

Esa Kotilainen, dir.mus.

Minna Hujanen, FM, taideterapeuttiopiskelija

Sanna Huldén, toiminnanjohtaja

Outi Freese, toiminnanjohtaja

Tuija Varjoranta, taideterapeutti, taidemaalari

Päivi Suomalainen, taideterapeutti, työnohjaaja

Hanna Laurinsalo, erityisasiantuntija

Anna Olkinuora, taiteilija

Outi Ivaska, teatteri-ilmaisun ohjaaja

Juha Silvo, gestaltterapeutti

Osmo Liikanen muusikko

Martina Roos, lehtori

Katja Kettu, kirjailija

Kristiina Brunila, professori

Marjo Kovanen, erityisasiantuntija

Roope Liikanen, lasinpuhaltaja-artesaani

Jari Salminen, muusikko

Anna-Leena Kinnunen, taiteilija ja pedagogi

Sirpa Tani, maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori

Nelli Palomäki, valokuvataiteilija

Mika Mattila, elokuvaohjaaja/-kuvaaja

Henna-Riikka Halonen, kuvataiteilija TaT

Helena Leminen, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), musiikkipedagogi (AMK)

Samuli Edelmann, näyttelijä, muusikko

Pia Houni, TeT, dos., taideasiantuntija

Vilja Byström, tuottaja

Soile Kortesalmi, kuvataiteilija

Katriina Haikala, taiteilija

Miina Supinen, kirjailija

Juhana Hurula, kulttuurin moniottelija

Lotta Lindroos, näyttelijä

Aura Seikkula, kuraattori

Krista Kosonen, näyttelijä

Sonja Ahlfors, näyttelijä

Antti Ahonen, kuvataiteilija

Akse Pettersson, teatteriohjaaja

Miina Savolainen, valokuvataiteilija, aikuiskouluttaja

Anna Ovaska, kirjallisuudentutkija, päätoimittaja

Pii Telakivi, filosofian tutkija

Maija Lassila, kuvataiteilija, tutkija

Jukka Viikilä, kirjailija

Johanna Sinisalo, kirjailija

Elli Isokoski, tanssitaiteilija

Markus Luukkonen, teatteri-ilmaisun ohjaaja

Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorioitsija ja -kriitikko, tietokirjailija, FT

Laila Nieminen, muotoilija

Tomi Kokkonen, filosofian tutkija

Laura Oulanne, kirjallisuudentutkija

Roni Martin, säveltäjä

Kaari Martin, koreografi

Annu Kemppainen, taiteen tuottaja

Sonja Salomäki, taiteilija, väitöskirjatutkija

Heini Maaranen, nukketeatteritaiteilija

Tiina Hallakorpi, kuva – ja yhteisötaiteilija.

Perrine Ferrafiat, nukketeatteritaitelija

Thomas Slätis, väitöskirjatutkija

Katri Kainulainen, kuvataiteilija

Niko Tiainen, mediataiteilija

Sampo Kerola, tanssitaiteilija

Riikka Kiljunen, kuraattori

Katriina Rosavaara, kuvataiteilija

Magnus Strandberg, kuvataiteilija

Anna Rawlings, KM, väitöskirjatutkija

Kirsi Saarikangas, taidehistorian professori

Mårten Westö, kirjailija

Jukka-Pekka Kaljonen, kuvataiteilija

Malin Kivelä, författare

Anna Dönsberg,  journalist

Marja Karttunen, Saastamoinen säätiö sr

Hannele Mikaela Taivassalo, författare, kirjailija

Juha-Heikki Tihinen, dosentti

Sinikka Pihlamaa, toimittaja (eläkkeellä)

Elina Airikkala, taiteen maisteri

Iina Taijonlahti, koreografi

Rauha Pinola-Appelberg, kuvataidepsykoterapeutti

Henna Hartikainen, taiteilija

Lena Kingelin, kulttuurituottaja

Annuska Rantanen, arkkitehti, kaupunkitutkija

Hannu Linkola, maisemantutkimuksen tutkijatohtori

Soila Hänninen, taiteilija

Iika Hartikainen, klovni

Lena Malm, valokuvaaja ja graafikko

Annika Dahlsten, läänintaiteilija

Mirja Nevalainen, opas, taide- ja kulttuurialan monityöläinen

Valpuri Talvitie, kultturintuottaja

Rilla Eklund, sosiologian ja kaupunkitutkimuksen VTK

Tuija Lindholm, kulttuurituottaja

Kari Soinio, valokuvataiteilija

Laura Korhonen, toimittaja, toimitussihteeri

Raakel Kuukka, valokuvataiteilija

Minna Hagman, väitöskirjatutkija

Timo Valjakka, taidekriitikko

Päivi Raivio, muotoilija-taiteilija

Hannele Mikaela Taivassalo, författare, kirjailija

Pauliina Latvala-Harvilahti, dosentti

Elina Merenmies, taidekoulun rehtori, kuvataiteen maisteri

Antti Karisto, professori emeritus

Hanna Johansson, professori

Ville Hänninen, toimittaja, kirjailija

Vesa Peipinen, suunnittelija

Anna-Mari Tenhunen, graafinen suunnittelija

Kaire Sjöblom  nukketeatteriohjaaja

Anja Kauranen Snellman, kirjailija, terapeutti, toimittaja

Kari Yli-Annala, liikkuvan kuvan taiteilija

Marko Säärelä, punkkari, Tampere

Anna Kondracka, orkesteripäällikkö

Ilona Anhava, galleristi

Martti Anhava, kirjailija, suomentaja

Elmeri Anhava, teologian kandidaatti

Synnöve Malmström, taidehistoriotsija

Ipi Kärki, taidemaalari

Oiva Suonio, valomies

Ilmari Säävälä, teatteri-ilmaisun ohjaaja

Kaisu Koivisto, kuvataiteilija

Tuija Saresma, dosentti

Panos Balomenos, kuvataiteilija

Angela Oker-Blom, konstnär, freelance journalist

Risto Fredriksson , sellotaiteilija (eläkeläinen)

Ritva Fredriksson, toimistosihteeri (eläkeläinen)

Hanna Westerberg, kuvataiteilija

Maria-Elina Koivula, nukketeatteritaiteilija ja kuvataideopettaja

Sari Mattero, kirjastonjohtaja

Hanna Marno, kuvataiteilija

Tero Halonen, toiminnanjohtaja

Ilona Fors, kirjastosihteeri

Charlotta Boucht, fotograf/socionomstuderande

Antti Laukkarinen, näyttelijä

Satu Rautiainen, kuvataiteilija

Paula Puoskari, kuvataiteilija

Frida Stenbäck, kuvataiteilija, muotoilun opiskelija

Juho Reinikainen, elokuvantekijä

Liisa Karintaus, kuvataiteilija

Helka Ryhänen, kulttuurin ja taiteen maisteri, erityisopettaja

Jyri Hirsimäki, kaupunkisuunnittelija, evp

Minna Heikinaho, kuvataiteilija ja taiteilija-tutkija

Viggo Wallensköld,, kuvataiteilija ja kirjailija

Joonika Kaukoranta, kaupunkiaktivisti, kulttuurituottaja, taiteilija

Leena Lumme, kuvittaja

Mari Martin, esitystaiteilija, teatteritaiteen tohtori

Aila Vuoria, CIO

Christine Langinauer, taidehistorioitsija, näyttelyamanuenssi

Saara Jäntti, FT, Yliopistotutkija

Anna Heikkinen, väitöskirjatutkija

Annamari Vänskä, muodintutkimuksen professori

Raisa Ahtiainen, KT, tutkija

Päivi Rissanen, tanssi- ja esitystaiteilija

Sanna Ryynänen, tietokirjailija, väitöstutkija, toimittaja

Eeva-Liisa Isomaa , taidegraafikko

Leena Lindqvist, taidehistorioitsija, tietokirjailija

Thomas Slätis, väitöskirjatutkija

Henna-Riikka Halonen, kuvataiteilija, TaT

Liisa Kaunisvirta,  muotoilun ja taiteen opiskelija

Riina Björkbacka, näyttelijä

Mikko Kirjavainen, rehtori, kuvataiteilija, kouluttaja

Julia Donner, FT, taidehistoria ja maisema-arkkitehtuurin historia.

Kirsi Oksanen-Nylund, kuvatoimittaja, eläkkeellä

Jaana Linna , New Product Lead

Taina Erkkilä, viestintäjohtaja

Catharina Kajander, kuva- ja keramiikkataiteilija

Pia Lindy, tanssija, koreografi

Pirjo Kukkonen, professori

Inka Blumenthal, taidemaalari, kuvatoimittaja

Riikka Hongisto, opiskelija

Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija, projektipäällikkö

Dolf Assmann, FM, kirjastonhoitaja

Ulla-Maija Vaittinen, kuvataitelija

Satu Koivuhovi, KM, väitöskirjatutkija

Aino Ojala, kuvataiteilija

Eeva Grönstrand, toimittaja

Ulla Jokisalo, taiteilija, valokuvaaja

Pyry Räty, äänisuunnittelija

Kaisa Karvinen, arkkitehti

Miira Sippola, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja

Reetta Haavisto, oopperalaulaja

Virpi Huhtala, kirjastonhoitaja emerita

Markus Hiekkanen, professori

Pamela Brandt, taidemaalari

Jaakko Ruuska, taiteilija-tutkija

Milena Parland, FM, verksamhetsledare

Pirre Toikkanen, taiteilija-kehittäjä

Mikael Pohjola, kuvanveistäjä

Iines Niemelä, muotoilun opiskelija

Annu Kapulainen, kuvataiteilija

Michael Rahikainen, kuvataiteilija

Jaana Herttua, taidemaalari, opettaja

Paula Puoskari, kuvataiteilija

Tuomas M. S. Lehtonen, pääsihteeri, professori

Ulla-Maija Vaittinen, kuvataiteilija

Satu Luukkonen, soveltava taiteilija

Johanna Wahlbeck, taidefilosofi, kuvataideterapeutti

Eero Lounela, kulttuurituottaja yamk

Kirsi Väkiparta, taidehistorioitsija, erityisasiantuntija

Jonna Strandberg, kulttuurituottaja

Annastiina Storm, kirjailija

Kaisu Kurki, musiikkiteatterin moniammattilainen, TeM

Petra Vehviläinen, esitystaiteilija

Amanda Löfman, näyttelijä FIA/laulaja

Marja Helande, valokuva- ja videotaiteilija

Sari Bremer, taidegraafikko

Metsälintu Pahkin, kehityspäällikkö ja tanssitaiteilija, tanssit. maist.

Jonna Wikström, teatteriohjaaja, esitystaiteilija, pedagog

Hans-Peter Schütt, läänintaiteilija

Mira Laine, nukketeatteritaiteilija ja ohjaaja

Jenni Toivoniemi, ohjaaja, käsikirjoittaja

Juhana von Bagh, ohjaaja

Tuomas Vesterinen, filosofian tutkija

Laura Birn, näyttelijä

Petri Turunen, kirjailija

Ville Suhonen, elokuvaohjaaja

Peikko Pitkänen, kaunokirjallisuuden suomentaja

Leea Pienimäki, tekstiilitaiteilija

Nelli Nio kuvataiteilija, taideopettaja

Meira Valtonen, kuvaaja

Eeva Ijäs, lavastaja, lehtori

Pirjo Pihkala, kuvataiteilija ja kouluttaja

Mikko Lounela, psykoterapeutti

Heini Merkkiniemi,  toimitusjohtaja

Kaija Kangas, teatteripedagogi

Ella Tahkolahti, kuvataiteilija

Marjukka Laurola, luovien alojen psykologi

Maiju Loukola, tutkijatohtori

Arja Reiman. johtava opettaja, kuvataiteilija

Vappu Kannas, kirjailija ja kirjallisuudentutkija

Sinikka Pihlamaa, toimittaja (eläkkeellä)

Katariina Lillqvist, elokuvaohjaaja,

Helena Grönfors, museotyöntekijä

 

Osuuskunta Tilajakamon vuokralaiset:

Kai Arponen

Johannes Grönwall

Jari Huhta

Erno Iipponen

Clarisse Jay

Sari Jay

Annu Kekäläinen

Maija Kivi

Armi Kunnaala

Kimmo Lehtonen

Sanna Liinamaa

Jaana Liukkonen

Kirsi Lybeck

Timo Martikainen

Esko Matikainen

Juha Mattila

Panu Ollikainen

Pekka Pekkala

Juho Pöysti

Ismael Rantala

Paulus Rantala

Aapo Rista

Risto Rumpunen

Oula Savolainen

Niina Tamminiemi

Katri Van Derende

Johanna Vehkoo

 

Pro Lapinlahti mielenterveysseura hakee toimintakoordinaattoria

Pro Lapinlahti ry on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen ja kansalaislähtöinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia kulttuurin ja ympäristön keinoin sekä vaalia Lapinlahden sairaala-alueen kulttuuriperintöä. Yhdistys vastaa alueen mielen hyvinvoinnin keskuksen, Lapinlahden Lähteen toiminnasta. Toimintamuotoina on matalan kynnyksen yksinäisyyttä ehkäisevä ja osallisuutta vahvistava ryhmätoiminta, tapahtumatoiminta, kaupunkiluontokeskus, asukastila, kotoutumista tukeva toiminta, viljelypalstoja ja museotoimintaa. Varainkeruutoimintaan kuuluu alueen kirpputori. Yhdistyksen omistama yhteiskunnallinen yritys Pro Lapinlahden tuki Oy harjoittaa kahvila- ja saunatoimintaa. Pro Lapinlahden toiminta on kasvussa, ja yhdistys on vuodesta 2017 vastannut Lapinlahden Lähteen hyvinvointia ja osallisuutta edistävistä hankkeista ja toimii työnantajana. Vuonna 2020 toteutuu arviolta 5 henkilötyövuotta. Päivittäistä toimintaa johtaa yhdistyksen toiminnanjohtajaa, jonka avuksi haetaan nyt toimintakoordinaattoria. Toimenkuvaan kuuluu tapahtuma- ja ryhmätoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen, vapaaehtoistyön kehittäminen ja koordinaatio, aktiivinen yhteydenpito yhdistyksen yhteistyötahoihin, toiminnan arvioinnin toteuttaminen ja osallistuminen vaikuttamistyöhön Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön suojelemisen edistämiseksi ja sen säilyttämiseksi mielenterveystyön käytössä.

Edellytämme toimintakoordinaattorilta:

  • Soveltuvaa tutkintoa
  • Kokemusta järjestötyöstä ja vapaaehtoisten ohjaamisesta
  • Sosiaali-, terveys- tai kulttuurialan kokemusta
  • Hyvää suullista ja kirjallista viestintäosaamista
  • Hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja
  • Aktiivista, innostavaa ja tavoitteellista työotetta
  • Kielitaitoa (suomi, ruotsi, englanti)
  • Tehtävän edellyttämien viestintä- ja IT-taitojen hallintaaArvostamme myös kokemusta esimiestyöstä.

Tehtävä täytetään mahdollisimman pian. Palkkaus on sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen. Tehtävä on kokopäiväinen ja sijoittuu työehtosopimuksen vaativuusluokkaan 4. Hakemuksen ja CV:n palkkatoiveineen pyydämme lähettämään sähköpostitse viimeistään 22.3.2020 osoitteeseen nonni.makikarki@lapinlahdenlahde.fi.

Aiemmin lähetetyt hakemukset huomioidaan.

Pro Lapinlahti mielenterveysseura hakee toiminnanjohtajaa

Pro Lapinlahti ry on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen ja kansalaislähtöinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia kulttuurin ja ympäristön keinoin sekä vaalia Lapinlahden sairaala-alueen kulttuuriperintöä. Yhdistys vastaa alueen mielen hyvinvoinnin keskuksen, Lapinlahden Lähteen toiminnasta. Toimintamuotoina on matalan kynnyksen yksinäisyyttä ehkäisevä ja osallisuutta vahvistava ryhmätoiminta, tapahtumatoiminta, kaupunkiluontokeskus, asukastila, kotoutumista tukeva toiminta, viljelypalstoja ja museotoimintaa. Varainkeruutoimintaan kuuluu alueen kirpputori. Yhdistyksen omistama yhteiskunnallinen yritys Pro Lapinlahden tuki Oy harjoittaa kahvila- ja saunatoimintaa. Yhdistys on mukana Lapinlahden alueen suunnittelukilpailussa osana Y-säätiön kilpailuehdotusta ”Lapinlahti 360”.

Pro Lapinlahden toiminta on kasvussa, ja yhdistys on vuodesta 2017 vastannut Lapinlahden Lähteen hyvinvointia ja osallisuutta edistävistä hankkeista ja toimii työnantajana. Vuonna 2020 toteutuu arviolta 5 henkilötyövuotta. Yhdistys hakee nyt ensimmäistä toiminnanjohtajaansa.

Toimenkuvaan kuuluu henkilökunnan esimiehenä toimiminen, työnantajatehtävät mukaan lukien vastuu työhyvinvoinnista ja työsuojelusta, toiminnan suunnittelu ja arviointi, hankerahoituksen haku ja muu varainhankinta sekä talouden seuranta ja valvonta. Tehtäviin kuuluu myös tapahtumien järjestäminen, viestinnän suunnittelu ja kehittäminen sekä vaikuttamistyö Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön suojelemisen edistämiseksi ja sen säilyttämiseksi mielenterveystyön käytössä.

Edellytämme toiminnanjohtajalta

  • yliopisto-, ylempää amk-tutkintoa tai muuta soveltuvaa tutkintoa
  • monivuotista kokemusta järjestötyöstä
  • vankkaa talous- ja henkilöstöhallinnon osaamista
  • kokemusta esimiestyöstä
  • sosiaali-, terveys- tai kulttuurialan kokemusta
  • hyvää suullista ja kirjallista viestintäosaamista
  • hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja
  • vahvaa organisointikykyä sekä aktiivista, innostavaa ja tavoitteellista työotetta
  • kielitaitoa (suomi, ruotsi, englanti)
  • tehtävän edellyttämien IT-taitojen hallintaa

Arvostamme myös johtamis- ja esimieskoulutusta.

Tehtävä täytetään mahdollisimman pian. Palkkaus on sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukainen. Tehtävä on kokopäiväinen ja sijoittuu työehtosopimuksen vaativuusluokkaan 5. Hakemuksen ja CV:n palkkatoiveineen pyydämme lähettämään sähköpostitse viimeistään 2.1.2020 osoitteeseen essi.manninen@lapinlahdenlahde.fi.

Hakijoiden haastattelu toteutetaan perjantaina 10.1.2020. Haastateltaviksi valituille ilmoitetaan haastatteluajasta sähköpostitse 7.1.2020. Haastatteluun on hyvä varautua mahdollisten suosittelijoiden yhteystiedoilla.

Tiedusteluihin vastaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Lassi Rajamäki puhelimitse 050 566 2414 ti 17.12. klo 14-15 ja ke 18.12. klo 9:30-10:30 tai sähköpostitse lassi.rajamaki@sosped.fi.

Pro Lapinlahden viljelytoiminnalle 10 vuoden jatkokausi

Tiedote 3.7.2019

Viljely-ja luontotoiminta Lapinlahden sairaalapuistossa

Helsingin kaupunki on solminut Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n kanssa uuden 10-vuotisen maanvuokrasopimuksen Lapinlahden sairaalapuiston viljelypalsta-alueesta.

Yhdistys on tyytyväinen, että voi vastaisuudessakin myös  palstatoiminnan kautta olla mukana luomassa arvokasta, kaunista ja historiaa kunnioittavaa Lapinlahtea. Lapinlahden puisto on aikanaan rakennettu mahdollisimman hoitavaksi ja nykyisenä monimuotoisena luontoympäristönä se palvelee kaupunkilaisten hyvinvointia ja luontosuhteen vaalimista. Helsinki-seura on juuri jättänyt puistoa koskevan suojeluesityksen ELY-keskukselle.Lapinlahden rakennukset on Pro Lapinlahden aloitteesta suojeltu vuodesta 1994.

Viljelypalsta-alue on kiinteä osa sairaalan historiaa ja hoitotyötä. Sitä on käytetty puutarhana ja kasvimaana 1800-luvulta nykypäivään saakka. Palsta-alue ilmentää monin tavoin puiston käytön pitkää jatkuvuutta.

Jatkuvan viljelyn ansiosta alueella säilynyt sairaalan käytön aikaisia kasveja, joita vaalitaan hoitamalla – viljelemällä, kylvämällä, kasvattamalla ja jakamalla. Uudet viljelijät ohjeistetaan kunnioittamaan alueen arvoa ja sen kasvillisuutta. Pitkäaikaisen ja kestävän käytön ansiosta ympäröivä luonto on nykyisin monimuotoista – alueella on huomattava biologinen kulttuuriperintö. Lapinlahdessa on mm. uhanalaisen kirvelilattakoin merkittävä esiintymä.

Yhdistykselle ja palstaviljelijöille alueen kauneus ja ympäristön harmonia ovat olleet hyvin tietoinen tavoite.  Palsta-alueella sijaitsee myös yhdistyksen ja viljelijöiden yhteinen, entisten kasvitieteilijöinäkin tunnettujen ylilääkäreiden muistolle perustettu,  yli 90 lajin yrttimaa, sekä muutama vuosi sitten perustettu kukkaniittyalue mehiläispesineen.

Viljelystä pääsee nykyisin nauttimaan lukuisa määrä viljelijöitä, joko yksityisesti tai yhteisöjen kautta. Palsta-alue laajenee hieman ja laajennusta ovat kaikki tervetulleita hoitamaan Lapinlahden Lähteen kaupunkiluontokeskuksen toiminnan kautta. Palsta-alueelle on vapaa pääsy kaikille puiston käyttäjille. Tätä mahdollisuutta koululuokat, päiväkodit, valokuvaajat ja matkailijat ovatkin innokkaasti käyttäneet hyväkseen.

Viljelijät ovat mielellään kertoneet tällä historiallisesti arvokkaalla alueella vieraileville sen aiemmasta toiminnasta ja säilyneistä tarinoista. Palsta-alueella  järjestetään ilmaisia, opastettuja kasvikierroksia. Pro Lapinlahti vastaa suuresta osasta Lapinlahden Lähteen toimintaa ja mm. kaupungin rahoittama Lapinlahden kaupunkiluontokeskus tarjoaa luontoteemaisia osallisuuden mahdollisuuksia  myös palsta-alueella.

Yhteystiedot:

Katja Liuksiala, Pro Lapilahti mielenterveysseura ry, pj

katja.liuksiala@lapinlahdenlahde.fi p. 040-6683328

Ilmoittautuminen palsta-arvontaan:

http://www.prolapinlahtiry.fi/palstatiedustelu

Mielen hyvinvoinnin päiväkirja – ryhmä

LAPPARI
Mistä syntyy muistorikas kesä? Milloin tunnet voivasi hyvin ja olevasi läsnä?
Mielen hyvinvoinnin päiväkirja -ryhmässä (lue alempaa kokoontumiskerrat) tehdään yksityistä ja yhteistä päiväkirjaa, perinteisen kirjoittamisen sijaan (tai lisäksi) teemme merkintöjä maalaamalla, piirtämällä, valokuvaamalla ja luontoyhteys- ja läsnäoloharjoituksilla sekä erilaisilla kädentaidoilla. Yhteisten tapaamiskertojen välisille päiville saat vapaaehtoisia harjoituksia.
Projektin tuotoksia (kuvia, tekstejä, esityksiä) tulee nähtäväksi Lapinlahdessa Kuvataiteen päivänä 10.7, Lapinlahden syntymäpäivätapahtumassa Lapinlahti Loves Art 11.7 ja elokuun Sadonkorjuujuhlan ja Taiteiden yön tapahtumassa sekä projektista syntyvässä näyttelyssä.
Toiminta on ensisijaisesti kohdennettu tukemaan osallistujien mielenterveyttä ja tasapainoa. Ryhmä on osallistujille maksuton.
 
Valittavana on joko ryhmä keskiviikkoisin tai ryhmä torstaisin.
Molempiin ryhmiin mahtuu 10 osallistujaa.
 
Aloitamme 26.6. klo 13 -16 molempien ryhmien yhteisellä ryhmäkerralla. Tapaaminen Lapinlahden Venetsia-rakennuksella.
 
Seuraavat tapaamiskerrat
Keskiviikkoryhmä: klo 13-16 3.7, 10.7, 17.7, 31.7, 7.8.
Torstairyhmä: klo 13-16 4.7, 11.7, 18.7, 1.8, 8.8.
Sekä yhteiset tapaamiskerrat 14.- 15.8. (Taiteiden yö)
 
Tiedustelut: ohjaaja toimintaterapeutti, kuvataiteilija Nina Tuittu , Ilmottautuminen 24.6 mennessä sähköposti prolapinlahtiry@gmail.com. Tervetuloa mukaan!
 

Toimintaa tukee Viola Ranin Säätiö  http://violaranin.fi/

Pro Lapinlahden kevätkuulumisia 2019

Lapinlahti on parhaillaan Helsingin kaupungin ideakilpailun kohteena. Lapinlahden Lähteen
nykytoimijat osallistuvat kilpailuun yhteistyökumppaneiden kanssa. Pro Lapinlahden tulevaisuuden visio on edelleen ylläpitää ja kehittää Lapinlahdesta kukoistavaa tapahtumakeskusta, jossa ovat vahvasti läsnä mielen hyvinvointia ja kulttuuria tukevat teemat.

Tälläkin hetkellä yhdistyksen toimintaan kuuluu Lapinlahden Lähteen hankkeita, Mental Museum, Kahvila Lähde, tukikirpputori Lähteen Patina, Lähteen Sauna, kaupunkiluontokeskus ja viljelypalstatoiminta. Tällä hetkellä toiminta Lapinlahdessa jatkuu väliaikaisen vuokrasopimuksen turvin.

Pro Lapinlahti sai Helsingin kaupungilta avustuksen Kaupunkiluontokeskustoimintaan. Avajaisia
vietetään Uusimaa-viikon ensimmäisenä päivänä ma 6.5 monenlaisen ohjelman
merkeissä. Tutustu ohjelmaan tapahtuman Facebook-sivulta:https://www.facebook.com/
events/427110944725909/

Tärppejä tulevista tapahtumista:
4.5. Stadin Rantatalkoot 6.5. klo 6:00 Linturetki
6.-10.5. Uusimaa-viikko 20.-24.5. Mental Health Art Week
12.6. Helsinki-päivä Juhannus
15.8. Taiteiden yö 22.8. Sadonkorjuujuhla
10.10. Aleksis Kiven päivä Kukkasipuleiden istutustalkoot

HANKKEIDEN KUULUMISIA:
WE POP UP – hankkeen kukoistus jatkuu! Kuusi avointa ryhmää on jatkanut kokoontumistaan
viikoittain ja tapahtumia sekä työryhmiä on toteutettu kahdenkymmenen työryhmän voimin. Viime vuonna hankkeessa toteutettiin yhteensä 47 tapahtumaa. Lisäksi työryhmät ja hanketyöntekijät ovat olleet mukana Lähteen isoissa tapahtumissa. Viime vuonna aloitettiin myös palstaviljely We Pop Up:in saatua käyttöönsä osion Lapinlahden palstoilta! Tällä pohjalla mennään kuluvaa vuotta eteenpäin ja kesälle on jälleen tulossa muun muassa suositut puistokirppikset.
MIITTI-hanke on myös jatkanut menestyksekkäästi monipuolista toimintaansa ja saanut
toimintaansa kaupungin asukasosallisuusavustuksen. Viikottaisia aktiviteetteja mm. liikunnan,
kielten opettelun ja hauskan yhdessäolon merkeissä on tuttuun tapaan riittänyt. Uutuuksina
esimerkiksi suuren suosion saavuttaneet keskiviikkojen Tango-tanssitunnit sekä hölkän ja
saunomisen yhdistävät Run to sauna -illat värittävät myös tätä kevättä.

JÄSENYYS JA JÄSENMAKSU
Liityttyämme Suomen Mielenterveysseuran paikallisseuraksi jäsenmaksu on 15 euroa. Lasku tulee suoraan Suomen Mielenterveysseuralta.

Pro Lapinlahti ottaa innokkaasti vastaan uusia jäseniä ja toivottaa muutenkin tervetulleeksi mukaan toimintaan! – Levitä sanaa. Liittymisohjeet löytyvät Pro Lapinlahden verkkosivuilta:

www.prolapinlahtiry.fi

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous yhdistyksen jäsenille  Tiistaina 23.4 klo 18:00 Lapinlahden Lähteellä

Yhdistystä voi halutessaan tukea Pro Lapinlahti – Lappviken ry:n tukitilille FI05 8000 1279 0162 90 (Danske Bank)

Helsingissä 8.4.2018

Katja Liuksiala           Tuomas Karisto
Puheenjohtaja           Sihteeri
katja.liuksiala@kolumbus.fi prolapinlahtiry@gmail.com

 

KANNANOTTO LAPINLAHDEN TILANTEESEEN 30.12.2018

Helsingin kaupunki irtisanoi 27.12.2018 Lapinlahden toimijoiden toistaiseksi voimassa olleet vuokrasopimukset. Kaupunki esitti nykyiseen vuokraan laskennallisesti noin 150% vuokrankorotusta, eikä hyväksynyt neuvotteluissa vastapuolena olleen yhteiskunnallisen yrityksen Lapinlahden Lähde Oy:n ja Osuuskunta Tilajakamon 40% korotusta sisältänyttä vastatarjousta.

Kaupunki käynnistää vuoden 2019 alussa Lapinlahden kiinteistöjen käyttöä ja aluetta koskevan ideakilpailun. Tämän vuoden lopussa Helsingin kaupunkiympäristölautakunta muutti kilpailuehtoja joustavammaksi, muun muassa päätöksellä, jonka mukaan ideakilpailuun voivat osallistua myös kansalaisjärjestötoimijat. Lisäksi lautakunta linjasi, että tilojen vuokrausvaihtoehto tulee pitää mukana ideakilpailussa rakennusten myyntivaihtoehdon rinnalla. Nyt vuokrasopimus katkaistiin jo ennen ideakilpailun alkamista.

Pro Lapinlahti-yhdistys on 30 vuoden ajan toiminut aktiivisesti Lapinlahdessa puolustaen alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Vuonna 1993 yhdistys ajoi läpi Lapinlahden rakennusten suojelemisen rakennussuojelulailla ja puistoon saatiin osittainen suojelupäätös.

Sairaalatoiminnan lakattua Pro Lapinlahti teki tietoisen päätöksen toimintansa jatkamisesta, haluten pitää Lapinlahden historian elävänä tulevia käyttäjiä varten. Sairaalan ollessa tyhjillään yhdistys järjesti sitkeästi vuosittaisia tapahtumiaan,  muun muassa Aleksis Kiven päivää ja puistojuhlia palsta-alueella. Vuonna 2013 peruuntui kaupungin tukema suunnitelma Lapinlahden sairaalan muuttamisesta kehitysvammaisten palvelukeskukseksi. Tuolloin Pro Lapinlahdessa lähdettiin aktiivisesti ideoimaan voisiko Lapinlahteen vielä saada toimintaa, jossa mielenterveys ja talon aito kulttuurihistoria kohtaisivat. Tämän pohjalta alkoi kehittymään kaikille kaupunkilaisille avoin kultuurin ja mielen hyvinvoinnin tapahtumapaikka Lapinlahden Lähde.

Lähteen toiminnassa Pro Lapinlahti, joka nykyisin on myös Suomen Mielenterveysseuran paikallisseura on tärkeässä roolissa tuottamassa Lapinlahteen kaupunkilaisten osallisuutta ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Kaupunki tahona on huomioinut Lapinlahden nykyisen toiminnan merkitystä palkinnoilla (Vuoden Kulttuuriteko, Vapaaehtoistoiminnan kannustinpalkinto, Rakentamisen Ruusu-kunniamaininta). Lapinlahden Lähde on myös saanut Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinnon ja Uudenmaan Liiton Uusimaa-palkinnon v. 2018. Lapinlahden nykytoiminta on myös ehdolla vuoden 2019 Europa Nostra-kulttuuriperintöpalkinnon saajaksi.

Kaupunkilaisten kasvavan kiinnostuksen ja postiivisen palautteen pohjalta toimintaa on kehitetty.  Pro Lapinlahti on saanut käynnistettyä kaksi kaupunkilaisten osallisuutta lisäävää hanketta (We Pop Up-Osallisuutta luonto- ja kulttuuritapahtumista kaikille ja MIITTI). Hankkeiden kautta on ollut mahdollista kehittää kolmannen sektorin työtä, jolta nyt uhataan viedä Lapinlahdesta tilat.

Lapinlahden Lähteen toiminnassa kaupunki on myös tärkeä yhteistyötaho arjessa, kaupungin eri toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana sidosryhminä ja kumppaneina. Kaupungin tilojen vuokrausta koskeva päätös on harmittava ja erityisen hämmentävä, koska tämän vuoden lopussa kaupunki vielä päätti toimintaamme koskevista uusista avustuksista. Pro Lapinlahti sai yhdessä Osuuskunta Tilajakamon kanssa avustuksen (59 000 e) kaupunkiluontokeskuksen perustamiseksi Lapinlahteen. Lisäksi yhdistyksemme sai asukasosallisuusavustuksen (20 000 e), jolla pyritään juurruttamaan Miitti -projektin aikana kehitettyjä toimintatapoja.  Nämä olivat kaupungin ensimmäiset suoraan Lapinlahden nykytoimintaan myöntämät avustukset.

Pro Lapinlahti esittää huolensa irtisanomispäätöksen vaikutuksista ja toivoo, että asiasta päättävät viranhaltijat ja luottamushenkilöt löytävät ratkaisun vuokrakysymykseen  päävuokralaisten (Lapinlahden Lähde Oy:n ja Osuuskunta Tilajakamo) kanssa. On hyvä myös todeta, että kaupunki oli päästänyt suojellun Lapinlahden huonoon kuntoon ja toimintamme alkaessa mm. vapaaehtoiset omistautuivat rakennuksien sisätilojen siivoamiseen ja kunnostamiseen.  Pyrkimyksenä on ollut ja on yhä vaalia Lapinlahden kulttuurihistoriaa ja vahvistaa sitä yhteisöllisenä ja elämänmakuisena kohtaamispaikkana.

Irtisanomispäätöksen tehnyt Helsingin kaupunkiympäritötoimiala on pian irtisanomispäätöksensä jälkeen osoittanut halukkuutta jatkaa uudestaan vuokraneuvotteluja alkuvuodesta 2019. Toivomme järkipäätöstä, joka mahdollistaisi Lapinlahtea kannattelevan  nykytoiminnan jatkumisen kunnes pidempiaikainen ratkaisu ideakilpailun yhteydessä selviää.

Lapinlahdessa 30.12.2018

Katja Liuksiala        Tuomas Karisto

puheenjohtaja        sihteeri

Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry. – Pro Lappviken Förening för Mental Hälsa rf.

Tervetuloa yhdistyksen jäseneksi: liittymisohje: http://www.prolapinlahtiry.fi/liity-jaseneksi/

Pro Lapinlahti puheenjohtajan puhe Muuri-tapahtumassa Lapinlahdessa 17.11.2018

 

Hyvät Lapinlahden ystävät ja muurilaiset!

Lapinlahti  on kaikkien Lapinlahti, osa yhteistä kulttuurihistoriaamme.

Lapinlahteen on historiansa aikana muotoutunut ainutlaatuinen ”Lapinlahden henki.”  Carl Ludvig Engel  suunnitteli  aikanaan tämän  maamme ensimmäisen psykiatrisen sairaalan, mahdollisimman hoitavaksi ympäristöksi –  ja sitä se on vieläkin.  Lapinlahti on rakennettu mielenterveyttä tukemaan ja tänä päivänä ymmärrämme myös, että mielenterveys koskettaa kaikkia. Meillä kaikilla on mieli.

Vuonna 2000 Pro Lapinlahti -liike järjesti ensimmäisen Muuri-tapahtuman täällä Lapinlahdessa. Oli kansalaisliikkeen suuri voimannäyttö kun lähes puolitoista tuhatta ihmistä muodosti suojelevan ihmismuurin puolustaakseen sairaalatoiminnan jatkumista. Lapinlahden uhatuiksi tulleet arvot, kuten yhteisvastuu, humanisimi ja sivistys saivat kaupunkilaiset liikkeelle.

Lapinlahden 170 sairaalavuotta ihmistarinoineen ja –kohtaloineen, jotka sisältävät niin kärsimystä kuin toivoa ja parenemista, ovat yhä aistittavissa ja herkistämässä Lapinlahden  ilmapiiriä. On hyvä ja tärkeää, että kasvavassa kaupungissa on Lapinlahden kaltainen hengähdyspaikka, johon ihminen saa tulla sellaisena kuin on – ilman tehokkuusvaatimuksia, ilman kuluttamista. Lapinlahti on itseasiassa tarpeellista vastalääkettä kaikelle tuolle. Täällä on tilaa ihmiselle, myös silloin kun mieli on haavoittunut.

Viime vuosina Lapinlahti on kokenut luovan muutoksen. Suljettu sairaala-alue on avautunut  ja moni kaupunkilainen on vasta löytänyt tämän Helsingin helmen. Vanhat potilashuoneet ovat muuttuneet 170 vuokralaisen eläviksi työtiloiksi, henkilökunnan ravintola hävikkiravintolaksi, Venetsia-rakennus ryhmä- ja museotiloiksi ja alueen pienemmätkin rakennukset ovat nyt toimintaa täynnä, yleistä saunaa myöden. Myös upea sairaalapuisto on oleellinen osa hyvinvointitoimintaamme.

Vielä viisi vuotta sitten nämä rakennukset olivat autioita ja huonokuntoisia. Toiminnan käynnistämiseksi olemme tehneet suuren ponnistuksen, jossa vapaaehtoisten panos on ollut aivan korvaamaton. Olemme järjestäneet satoja maksuttomia tapahtumia liittyen kulttuuriin, mielenterveyteen, luontoon, historiaan jne. Kävijöitä tapahtumissa oli viime vuonna 70 000 . Lapinlahdesta on tullut kaupunkia elävöittävä kohtaamispaikka, jonka vetovoima tuo tänne jo matkailijoitakin. Toimintamme on aitoa ja autenttista, sillä sen arvot nousevat Lapinlahden historiasta, jossa on aina huolehdittu myös tukea tarvitsevista. Tarjoamme merkityksellistä  toimintaa, yhteisöllisyyttä, yksinäisyyden vähentämistä  ja osallisuutta myös monissa hankkeissa.  Lapinlahden potentiaali on nyt hienossa käytössä ja uusille ideoille ja yhteistyölle on edelleen tilaa. Ensi vuonna käynnistämme kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan avustuksen turvin kaupunkiluontokeskuksen. Lapinlahdessa tapahtuu valtavasti eikä kaikki näy päällepäin. Mitä kaikkea tänne syntyisikään jos toiminta saisi jatkaa edelleen kehittymistään?

Lapinlahden Lähteen toimintaan ja konseptiin on käynyt tutustumassa satoja ryhmiä, myös ulkomailta. Päättäjienkin tulisi antaa arvoa Lapinlahden nykyiselle toiminnalle, jonka eräs mielipidekirjoittaja  osuvasti summasi: tällaista ei paraskaan konsultti pysty suunnittelemaan!

Vielä muutama sana Pro Lapinlahti –yhdistyksestä, joka viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Yhdistys perustettiin aikanaan henkilökunnan ja potilaiden toimesta sairaalatoimintaa puolustamaan. Nykyisin olemme myös Suomen Mielenterveysseuran paikallisseura.

1990-luvun alussa Pro Lapinlahti sai läpi yhden suurimmista saavutuksistaan eli  Lapinlahden rakennusten suojelupäätöksen.  Yhdistyksessä olemme  tottuneet taistelemaan. Muurin lisäksi Pro Lapinlahti on järjestänyt mm. kymmeniä kukkasipuleiden istutustalkoita täällä puistossa. Lapinlahden sipulit viestivät toivosta ja uskosta tulevaisuuteen. Olemme rakentaneet toimintaa tulevaisuutta ajatellen, haluamme säilyttää Lapinlahden hengen myös jälkipolville, olemme täällä jäädäksemme. Ensi keväänä Lapinlahti kukkii jälleen.

Kutsumme kaikkia mukaan, emme ole täällä itseämme varten vaan luomassa osallisuuden mahdollisuuksia kaikille. Tämä on kaikkien Lapinlahti.

Katja Liuksiala, puheenjohtaja

Muuri Lapinlahden ympäri 17.11.2018

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustelutilaisuus Lapinlahden Lähteellä

Parantava tila, eletty ympäristö

Keskustelutilaisuus Lapinlahden Lähteellä

Tiistaina 9.10 kello 18-19.30

TUTKIMUSHUONE

Lapinlahden sairaala edusti valmistuessaan vuonna 1841 ajanmukaista ajattelua parantavasta ympäristöstä. Edelleen sairaalamiljöö on kutsuva erilaisille toimijoille ja olemisille. Illan keskustelussa pohditaan, miten ympäristö ja tila vaikuttavat mieleen, voiko ympäristö toimia parantavasti tai miten sen voi suunnitella parantamaan. Mielenterveyden hoitokeinot ja käsitykset hyvinvoinnista muuttuvat ajassa – miten muutokset vaikuttavat käsityksiimme parantavista paikoista? Keskustelemassa ovat arkkitehti Johanna Hyrkäs, taidehistorian professori Kirsi Saarikangas ja filosofi Sanna Tirkkonen.

Keskustelu on osa Tutkimushuone-projektia. Tutkimushuone on taiteellisen tutkimuksen projekti, jossa taiteilijoista, tutkijasta ja kuraattoreista koostuva työryhmä asettuu taloksi Lapinlahden sairaalaan lokakuussa. Tutkimushuone tapahtuu yhdessä asiantuntijoiden ja yleisön kanssa. Tapahtuma on päärakennuksen toisessa kerroksessa.

Lisätietoa ja muiden Tutkimushuone-tapahtumien aikataulut: https://tutkimushuone.wordpress.com/