Mielipidekirjoitus, julkaistu Helsingin Sanomissa 5.1. 2008
HUS:n syömishäiriöyksikön pitkät hoitojonot poikivat Eduskunnan oikeusasiamiehen huomautuksen lokakuussa. Tilannetta on parannettu yhdellä uudella apulaisylilääkärin viralla sekä työvoiman väliaikaisella lisäämisellä. Kiireellisimmät potilaat pääsevät hoitoon suhteellisen nopeasti, mutta fyysisesti vähemmän akuutissa tilassa olevien hoitotakuu ei toteudu. Hoitoon pääsemistä pitää odottaa jopa yli kaksi vuotta! Odotusaika voi olla kohtalokas sekä potilaan fyysisen että henkisen voinnin kannalta ja voi huonontaa hoitoennustetta merkittävästi. Varhaisessa vaiheessa oireisiin puuttumisen on todettu merkittävästi parantavan mahdollisuuksia palata takaisin normaaliin elämään.
Lapinlahden sairaalassa sijaitseva HUS:n syömishäiriöyksikkö on koko Suomessa ainoa aikuisten syömishäiriöpotilaiden hoitoon erikoistunut yksikkö, jossa on saatavilla sekä polikliinista että päivä- ja vuodeosastohoitoa. Esimerkiksi 16-paikkaisella kokovuorokausiosastolla hoidetaan syömishäiriöpotilaita ympäri Suomen.
Helsingin kaupungin suunnitelmissa syömishäiriöyksikkö jatkaa Lapinlahdessa päihdehuollon yksiköiden ja kehitysvammaisten tukiasuntojen naapurina. Kaupungin hankesuunnitelman mukaan syömishäiriöyksikkö muuttaa sairaalan ylempiin kerroksiin peruskorjauksen valmistuttua vuonna 2011. Kaavaillut tilat ovat nykyistä huonommat. Vuodeosasto on siirretty ensimmäisestä kerroksesta toiseen kerrokseen. Tämä merkitsee kaikkein huonokuntoisimpien ulkoilumahdollisuuksien selkeää vaikeutumista. Päiväosasto ja poliklinikka sijoitetaan suunnitelmissa vinttikerrokseen, jota ei ole potilaskäyttöön alun alkaen tarkoitettukaan. Tilat ovat sopimattoman ahtaat ja portaat houkuttelevat syömishäiriöpotilaille ongelmalliseen kuntoiluun. Potilastyöhön käyttökelpoista tilaa on huomattavan vähän!
Syömishäiriöt ovat valitettavasti kasvava sairaus ja niiden asianmukainen hoito vaatii pitkäjänteistä erityisosaamista. Jos resurssit ja tilat eivät nykyiselläänkään riitä hoitotakuun toteutumiseen, miten käy hoidon vuonna 2011, kun liian niukkoihin tiloihin pitäisi palata? Lapinlahden kaunis sairaalarakennus ja sitä ympäröivä terapeuttinen puisto luovat ihanteelliset puitteet hoidolle. Mikäli hoito halutaan oikeasti keskittää Lapinlahteen, miksei sille varata sieltä parhaita mahdollisia ja riittäviä tiloja? Syömishäiriöyksikkö on Lapinlahden pitkäaikainen toimija ja erikoisalansa ainoa edustaja koko maassa. Se jatkaa Lapinlahden psykiatrisen hoidon kunniakasta perinnettä, jonka puolesta kaupunki on tehnyt periaatteellisen päätöksen. Olisikin järkeenkäypää laajentaa yksikköä ja varata Lapinlahdesta tilat myös nuorten syömishäiriöosastolle, joka vuoden alusta kuuluu samaan aikuispsykiatrian toimialaan.
On selvää, että myös kehitysvammaiset ja päihdepotilaat tarvitsevat hyvän hoidon ja tilat. Olisi kuitenkin syytä avoimesti pohtia, muodostavatko päihdehuollon, kehitysvammaisten ja syömishäiriöpotilaiden yksiköt Lapinlahteen parhaan mahdollisen hoidollisen kokonaisuuden.
Vetoamme paitsi syömishäiriöiden hoidosta vastaaviin virkamiehiin, myös Helsingin kaupungin ja HUS:n luottamushenkilöihin. Vuoden 2011 tilajako on ajankohtainen juuri nyt. Lapinlahden hankesuunnitelmaa hiotaan paraikaa ja se tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään kuluessa. Ei riitä, että vain tämän hetkiseen hoitojonoon puututaan, hoidon ja tilojen riittävyys pitää varmistaa pitkällä tähtäimellä. HUS:n hallinnon vastuulla on taata syömishäiriöiden hoidon jatkuvuus Lapinlahdessa varaamalla sieltä toiminnalle riittävät tilat. Helsingin kaupungin tulisi puolestaan määritellä vuokraehdot ja hoidollinen kokonaisuus sellaisiksi, että syömishäiriöyksikkö voi siellä menestyksekkäästi toimia. Hyvällä yhteistyöllä pidetään huoli, ettei huomautuksiin ole vastaisuudessa aihetta.
Marja Nordqvist, pj, Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry