Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2014

Eteläiset 1/2014: Tulevaisuuden Lapinlahteen suunnitellaan kulttuuria, oppimista ja hyvinvointia

Tulevaisuuden Lapinlahteen suunnitellaan kulttuuria, oppimista ja hyvinvointia

Lapinlahdesta kuuluu positiivisia uutisia. Keskeiset mielenterveysjärjestöt ja -yhdistykset suunnittelevat yhdessä kulttuuritoimijoiden kanssa uutta toimintaa alueelle. Mukana Lapinlahti-projektissa ovat ainakin Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi, Majakka, alueella jo toimiva Alvi ry., Kukunori ry (16 mielenterveyskulttuuriyhdistystä), ruotsinkielinen Sympati ry ja Pro Lapinlahti ry.

 

Upeasta kiinteistöstä ja ainutlaatuisesta puutarhasta suunnitellaan kaikille helsinkiläisille avoin kulttuurin, oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskus. Toimintaideaa esitellään tarkemmin maanantaina 31.3 klo 18.00 Lapinlahdessa järjestettävässä avoimessa tilaisuudessa. Jo tänä keväänä Lapinlahteen on suunnitteilla Mielenterveyttä taiteesta -tapahtuma. Avoimia kulttuuri- ja kohtaamispaikkoja on toteutettu onnistuneesti mm. Suvilahdessa ja Kaapelitehtaalla. Hyvinvointia kulttuurista -keskus meiltä vielä puuttuu.

 

Lapinlahti on palvellut helsinkiläisten eheyttämistä jo monen sukupolven ajan. Tätä perintöä on syytä jatkaa uudistetussa muodossa. Toiminta tulee olemaan kaupunkilaisten mielenterveyttä edistävää, ongelmia ehkäisevää ja kuntouttavaa tuottaen samalla elämänmakuista taidetta kuten teatteri- ja musiikkitapahtumia. Lapinlahden puistoalue puutarhapalstoineen on ainutlaatuinen miljöö, jonka tulee avautua kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä vahvistavaksi terapeuttiseksi puistoksi. Lapinlahti on loistava ympäristö esitysten ja taidetapahtumien toteuttamiseen. Taiteen vaikutukset hyvinvointiin ja mielenterveyteen ovat kiistattomat myös kansainvälisesti. Tapahtumat ja työpajat antavat kaupunkilaisille aktiivisen roolin tehdä itse ja oppia uusia taitoja. Perinteisten tapahtumien kuten sadonkorjuujuhlien, keväisen kylvötapahtuman ja Aleksis Kiven päivän rinnalle suunnitellaan mm. joulumarkkinoita, kirjailijaesittelyjä, puistojoogaa ja ruokakulttuuria.

 

Vihreän ympäristön hoitavuus on noussut merkittäväksi arvoksi kaupunkisuunnittelussa. Lapinlahden puutarhassa ja rannoilla käynyt tietää sen elvyttävän ja eheyttävän kokemuksen minkä lähes 200-vuotias sairaalaympäristö tarjoaa. Tavoitteemme on tuoda maailmalta vahvassa nousussa oleva vihreän hyvinvoinnin (green well-being) ideologia ja toiminta Lapinlahteen kaikkien saataville. Näin entinen sairaala ja sen puisto muodostavat kotipesän uudenlaiselle, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen, vertaistukeen, ihmisten voimaannuttamiseen ja luovaan toimintaan perustuvalle innovatiiviselle toiminnalle. Sinne mahtuvat erilaisia mielenterveyspalveluja tuottavat yritykset ja julkiset tahot yhteistyössä taiteilijoiden ja järjestöjen kanssa. Luova ja elävä, aitoon vuorovaikutukseen perustuva kohtaamispaikka on Helsingille myös kansainvälinen käyntikortti, joka kannattaa käyttää kun puitteet sille ovat jo valmiiksi olemassa.

Lapinlahdessa on aina kannettu huolta ja otettu vastuuta heikommista ja vähäosaisista. Haluamme jatkaa sairaalan arvoja ja alkuperäistä tarkoitusta kunnioittaen avointa toimintaa myös heille, joiden ei ole helppo hakeutua tavallisten, kaupallisten toimintojen pariin. Näin monenlaiset kohtaamiset alueella vähentäisivät mielenterveyteen liittyvää leimaamista, epäluuloja ja ennaltaehkäisevät mm. stressiä.

 

Katja Liuksiala, toimintaterapeutti, Pro Lapinlahti ry:n puheenjohtaja

Jussi Lehtonen, näyttelijä, Suomen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija

Markus Raivio, muusikko, Kukunori ry

Lapinlahdesta myös vihreää hyvinvointia

Mielenterveysjärjestöjen aloitetta Lapinlahden sairaalan toimimisesta kaupunkilaisten Terveyttä kulttuurista -keskuksena tukee vahvasti sairaalan ainutlaatuinen puutarha ja luontoympäristö. Lapinlahti, joka oli maamme ensimmäinen mielisairaala, perustettiin vuonna 1841 Helsinkiin rauhalliselle niemelle, koska se oli paikkana luonnonkaunis ja siellä oli tilaa kävelyteille. Rauhoittava ja kaunis luontoympäristö nähtiin merkittävänä hoidollisena voimavarana.

Nyt vihreä hyvinvointi ja hoiva (green wellbeing ja green care) on maailmalla vahvassa nousussa. Luontoympäristön hoitavuus ja elvyttävyys sekä keholle että mielelle on meille kokemuksellisesti tuttua ja tieteellisen tutkimuksen mukaan vaikuttavaa. Säännölliset ulkoilut luonnonympäristöissä laskevat stressitasoa ja lisäävät vastustuskykyä.

Luontoa ja luonnollisia ympäristöjä myös kaupungissa käytetään yhä tietoisemmin ja tavoitteellisemmin niin sairauksien ennaltaehkäisyssä, koulutuksessa, terveyden edistämisessä kuin kuntoutuksessa.

Luontoympäristö aistien kautta koettuna rauhoittaa, parantaa keskittymiskykyä ja lievittää ahdistusta. Luonnossa oleminen ja toimiminen vahvistavat itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Vuorovaikutus elollisen luonnon kanssa kehittää vastuuntuntoa ja kykyä tuntea empatiaa ja lisäksi auttaa kiinnittämään häiritsevää huomiota pois yksilön omista ongelmista. Ympäristöt, joita voi käyttää psyykkiseen itsesäätelyyn ja terveyttä tukevaan toimintaan, voivat myös ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, mikä tulisi ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon nykyistä paremmin.

Lapinlahti tarjoaa valmiit puitteet luontoympäristön elvyttävyyden hyödyntämiseen. Sen puutarhassa on myös aktiivista viljelypalstatoimintaa. Monet terapeutit ja muut toimijat käyttävätkin yhä enemmän luontolähtöisiä menetelmiä työssään. Suomen Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian työryhmän jäseninä katsomme, että tällaista luontolähtöistä työtä olisi hyvä vahvistaa ja kehittää myös Lapinlahdessa.

KIRSI SALONEN
psykologi, Vesilahti

SANTTU MERJANAHO
psykologi, Helsinki